Yhdysvaltain korkeimman vuoren nimi vaihtuu Trumpin määräyksellä – mistä on kyse?
Yhdysvaltain presidentiksi palannut Donald Trump antoi yhtenä ensimmäisistä virkatoimistaan presidentin asetuksen, jolla Pohjois-Amerikan korkein vuori, Alaskassa sijaitseva Denali nimetään jälleen Mt. McKinleyksi.
Trump hehkutti virkaanastujaispuheessaan vuonna 1901 murhattua Yhdysvaltojen 25. presidenttiä William McKinleyä suureksi presidentiksi ja sanoi tämän tehneen Yhdysvalloista rikkaan tullimuurien avulla.
– Tämä määräys kunnioittaa presidentti McKinleyä siitä, että hän antoi henkensä suuren kansakuntamme puolesta, ja tunnustaa velvollisuudentuntoisesti hänen historiallisen perintönsä suojella Amerikan etuja ja tuottaa valtavaa vaurautta kaikille amerikkalaisille, asetusasiakirjassa todetaan.
Vuoren nyt paluun nimi on tiettävästi perua kaivosmieheltä, joka alkoi vuonna 1896 kutsua lähes 6 200 metrin korkeuteen kohoavaa huippua Mt. McKinleyksi samana vuonna virkaansa astuneen uuden presidentin mukaan.
McKinley ei itse käynyt koskaan Alaskassa. Alaskan athabasca-heimot olivat kautta aikain kutsuneet vuorta Denaliksi. Athabascan sana tarkoittaa ”korkeaa” tai ”suurta”.
Yhdysvaltain hallitus tunnusti nimen Mt. McKinley virallisesti, kunnes presidentti Barack Obaman hallinto muutti sen vuonna 2015 Denaliksi kuvastamaan Alaskan alkuperäiskansojen perinteitä.
Alaska ja osavaltion alkuperäisväestö oli tehnyt vuosikymmeniä lobbaustyötä vuoren nimen vaihtamiseksi. McKinleyn kotivaltion Ohion kongressiedustajat sen sijaan vastustivat nimenvaihdosta.
Taantuneen teollisuuden niin kutsutulla ruostevyöhykkeellä sijaitseva Ohio on Trumpin tärkeää tukialuetta ja varapresidentti J.D. Vancen kotiosavaltio.

Trumpin jalustalle nostamaa McKinleyä ei muisteta pelkästään suojatulleistaan, joiden kannattamisesta hän itse asiassa toisen kautensa alkuun mennessä luopui. Juuri ennen kuolemaansa hän puhui kansainvälisen kaupankäynnin puolesta.
McKinleyn presidenttikausilla Yhdysvallat hylkäsi eristäytymispolitiikan ja ryhtyi aktiivisesti puuttumaan muiden maiden sisäpolitiikkaan. Seurauksena oli Yhdysvaltojen nousu suurvallaksi.
Huhtikuussa 1898 Yhdysvallat julisti sodan Espanjalle itsenäisyyttä havitelleen Kuuban tilanteen kärjistyttyä konfliktiksi. Lyhyeksi jäänyt sota päättyi elokuun puolivälissä Yhdysvaltain voittoon.
Sodan seurauksena Kuuba itsenäistyi ja Espanjan hallussa olleet Filippiinit, Puerto Rico ja Guam siirtyivät Yhdysvalloille.
Voittoisan sodan jälkeen Yhdysvalloissa alettiin jälleen puhumaan myös Havaijin liittämisestä Yhdysvaltoihin, ja näin tapahtuikin.

McKinleylle itselleen kävi huonosti, vaikka hänen suosionsa oli voitokkaan sodan ja hyvän taloustilanteen ansiosta nousussa.
Uudelleenvalintansa jälkeen McKinley lähti kiertämään Yhdysvaltain länsiosia. Syyskuun 5. päivänä 1901 hän puhui yli 50 000 kuulijalle panamerikkalaisessa teollisuusnäyttelyssä, jossa hän seuraavan päivänä tapasi kansalaisia.
Kesken tapaamisten detroitilainen anarkisti ja työttömäksi jäänyt tehdastyöläinen Leon Czolgosz ampui lähietäisyydeltä .32-kaliberisella revolverillaan kaksi laukausta McKinleytä kohti.
Laukauksista toinen osui presidentin rintaan ja toinen vatsaan. McKinley vietiin buffalolaiseen sairaalaan, jossa hän ensin näytti toipuvan, mutta kuoli lopulta vammoihinsa 14. syyskuuta.
McKinleyn kuoltua presidentiksi nousi varapresidentin paikalta Theodore Roosevelt (1858 – 1919), jonka politiikasta niin ikään löytyy linkki Trumpiin.
Yhdysvaltojen merkittävimpiin presidentteihin luettu Roosevelt piti presidenttikautensa tärkeimpänä saavutuksena strategisesti hyvin tärkeän ja Trumpin jälleen otsikoihin nostaman Panaman kanavan rakennustöiden aloittamista.