Yhdenvertaisuusvaltuutettu kaipaa hallitukselta lisää suunnittelua ja resursseja rasismin torjuntaan – "Miljoona tai puolitoista miljoonaa ei ole hirveän iso summa"

Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenmanin mukaan hallituksen rasismitiedonannossa on elementtejä, jotka voivat parantaa vähemmistöjen asemaa, vaikka asiaa onkin vielä varhaista arvioida. Konkretiaa tarvitaan lisää.

– Tässä on elementtejä, jotka voivat parantaa vähemmistöjen asemaa, mutta tarvitaan vielä paljon konkreettisia toimia, ja että viesti on hyvin johdonmukaisesti se, että hallitus suhtautuu vakavasti antirasistiseen työhön, kertoo Stenman STT:lle.

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan hallitus sitoutuu yhdenvertaisuuden edistämiseen laaja-alaisesti ja koko vaalikauden ajan.

– Rasismille Suomessa ei ole tilaa. Poliittisten päättäjien on näytettävä esimerkkiä turvallisen ja yhdenvertaisen yhteiskunnan rakentamisessa, ja koko yhteiskunnan panosta tarvitaan, Orpo sanoi hallituksen tiedonannon julkistamisen yhteydessä torstaina.

Valtioneuvosto hyväksyi torstaina yleisistunnossaan eduskunnalle annettavan tiedonannon.

Hallitus aikoo kriminalisoida holokaustin kieltämisen Suomessa. Samalla vainojen uhrien muistopäivää aletaan viettää kansainvälisen käytännön mukaisesti eli holokaustin uhrien muistopäivänä.

Hallitus selvittää myös mahdollisuudet natsismin ja kommunismin symbolien käyttämisen kriminalisointiin, kun niitä käytetään aatteiden edistämistä tavoitellen.

Stenmanin mielestä holokaustin kieltämisen kriminalisointi ja natsisymbolien kieltämisen selvittäminen selkeyttää sitä viestiä, että myös kaikkein karkein rasismi ja antisemitismi ovat Suomessa yksiselitteisesti kiellettyjä.

Kaikkiaan hallituksen tiedonannossa on 23 eri toimenpidettä yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämiseksi. Hallitus ohjaa tiedonannossa mainituille toimille riittävät resurssit budjettiriihessään menokehysten puitteissa.

– Kokoluokka tarkentuu varmasti sitten valtiovarainministerin johdolla käydyissä budjettineuvotteluissa, mutta alkuperäinen arvio on 1–1,5 miljoonan euron luokkaa, Orpo sanoi tiedotustilaisuudessa.

Stenmanin mukaan tiedonannossa on konkretiaa, mutta vielä tarvitaan syventämistä, suunnittelua ja resursseja. Ennen täsmällisempiä suunnitelmia on vaikeaa arvioida, kuinka paljon rahoitusta tarvittaisiin.

– Tietysti valtiontaloudessa ja valtakunnallisissa hankkeissa miljoona tai puolitoista miljoonaa ei ole hirveän iso summa, erityisesti jos esimerkiksi toteutetaan valtakunnallisia koulutushankkeita, Stenman sanoo.

Kyseessä voisi olla opettajille suunnattu koulutus.

Hyvänä konkreettisena asiana Stenman mainitsee sen, että anonymisoitu rekrytointi on nostettu tiedonannossa esiin. Tiedonannossa sanotaan, että valtioneuvosto kiinnittää työnantajana erityishuomiota yhdenvertaisiin mahdollisuuksiin ja monimuotoisuuteen muun muassa rekrytoinnissa. Hallitusohjelman mukaisesti anonyymin rekrytoinnin kokeilujen tuottamaa tietoa hyödynnetään.

– Se on sinänsä hyvä asia, silloin saadaan eroteltua tällaiset ennakkokäsitykset siinä ensimmäisessä vaiheessa rekrytointia, mutta toisaalta on hyvä muistaa, että myös positiivinen erityiskohtelu on lain nojalla mahdollista ja että esimerkiksi voidaan rohkaista eri taustoista olevia henkilöitä hakemaan virkoja ja töitä vaikkapa valtion hallinnossa.