Yhä useampi ostaa ruusunsa marketista – Onko kukkakaupoilla enää tulevaisuutta?

Kotimaa

– Vähän kiirettä pitää, kukkakauppias Jenni Ahonen huikkaa naurahtaen joulunalusviikon maanantaiaamuna.

Oulun Haukiputaalla sijaitsevassa Mervin Kukassa hyllyt pursuavat joulutähtiä, amarylliksia ja hyasinttejä. On asetelmia, kimppuja ja kransseja. 

Joulu on kukkakaupassa yksi vuoden vilkkaimmista sesongeista.

Ahosen mukaan kauppansa tekevät etenkin joulutähdet ja erilaiset asetelmat. Ihan joulun alla menee paljon myös leikkokukkia. 

Ihmiset haluavat jouluna panostaa vähän erityisemmin kotinsa tunnelmaan, Ahonen arvelee. Ja silloin he usein lähtevät nimenomaan kukkakauppaan.

– Meille se tarkoittaa kovasti työtä, sillä teemme kaiken täällä paikan päällä itse valmiiksi. Se on se meidän juttu, Ahonen summaa.

Joulusesongista huolimatta kukkakaupoissa on moni asia muuttunut.

Ahonen on todistanut sitä läheltä vuosikymmenten aikana. Hän on työskennellyt samassa kaupassa jo nuoresta lähtien.

Ahosen äiti Mervi Vilenius perusti Mervin Kukan Haukiputaalle vuonna 1987. Pienenä lapsena Ahonen halusi aina välillä kauppaan äitinsä apulaiseksi. Teininä hän teki siellä jo kesätöitä. Myöhemmin hän opiskeli hortonomiksi. 

Yrittäjänä Ahonen on ehtinyt toimia jo parikymmentä vuotta. Aluksi hän toimi yrittäjänä yhdessä äitinsä kanssa, mutta viitisen vuotta sitten Vilenius jäi eläkkeelle ja Ahosesta tuli yksinyrittäjä.

Kun Vilenius aikanaan perusti kukkakaupan, Haukiputaalla oli viisi kukkakauppaa. Nyt niitä on enää kaksi. Mervin Kukka oli pitkään Haukiputaan ainoa kukkakauppa. Näin siitäkin huolimatta, että alueen asukasmäärä on vuosien aikana kasvanut reippaasti.

Iso muutos liittyy Ahosen mukaan siihen, että kukkien myynti on yleistynyt tavallisissa ruokakaupoissa ja marketeissa.

Ihmiset ostavat viiden euron viikonloppuruusut kotiinsa samalla, kun käyvät ruokaostoksilla. 

Ahosen mukaan myös ihmisten kulutustottumukset ovat muuttuneet. Ennen kaikki asiat hoidettiin paikan päällä erikoisliikkeissä. Haukiputaan keskustassa oli kenkäkauppaa, vaatekauppaa, korukauppaa, postia ja monta pankkia. Ihmisiä liikkui paljon. Ohikulkiessa he saattoivat poiketa myös kukkaostoksille.

Nykyisin erikoisliikkeitä on vähemmän. Kuluttajat hankkivat entistä enemmän tuotteitaan verkosta tai suurista marketeista. Taajamien keskustoissa liikenne on hiljentynyt.

Myös kyläilykulttuurin muutos näkyy. Ahosen mukaan sunnuntai oli menneinä vuosina yleinen kyläilypäivä. 

Ihmiset saattoivat mennä spontaanisti vierailulle. Matkalla he poikkesivat usein kukkakauppaan ostamaan jotain tuomisia.

Ruokakauppojen piti olla vielä 2010-luvulle saakka sunnuntaisin kiinni. Kukkakauppoja laki ei koskenut samaan tapaan. Mervin Kukkakin piti ennen ovensa sunnuntaisin auki.

– Se oli silloin kannattavaa, koska asiakkaita riitti.

Nykyisin ihmiset kyläilevät paljon vähemmän. Muutos on Ahosen mukaan tapahtunut pikkuhiljaa, mutta viimeistään korona toi sen selvästi nähtäväksi. 

Harva lähtee enää spontaanisti kylään, vaan vierailuista sovitaan etukäteen. Tuliaiset haetaan ruokakaupoista ja marketeista. Mervin Kukka ei nykyisin enää ole avoinna sunnuntaisin.

Suomen Kukkakauppiasliiton puheenjohtajan Maija Natusen mukaan Ahosen havainnot ovat tunnistettavissa myös valtakunnallisesti.

Kukkakaupat ovat hänen mukaansa vähentyneet selvästi suomalaisesta katukuvasta viimeisen 15 vuoden aikana. Monilta pienemmiltä paikkakunnilta ne ovat kadonneet kokonaan. 

– Ennen jokaisessa pienessäkin ostoskeskuksessa oli kukkakauppa, mutta nykyisin isommissakin on vain yksi tai ei yhtään.

Natusella ei ole asiasta tarkkoja lukuja, mutta tilanne on nähtävissä esimerkiksi Kukkakauppiasliiton rekistereistä. Jäseniä on vähemmän kuin ennen eikä toimintakaan ole niin aktiivista kuin aiemmin.

Natunen on itsekin kukkakauppias Riihimäellä. Myös siellä kukkakauppojen määrä on pudonnut viidestä kahteen.

Ja syy on juurikin market-myynnin yleistyminen. Kun isot kuluttajamassat hankkivat kukkaostoksensa ruokakaupoista, ei alan erikoisliikkeitä enää tarvita niin paljon.

– Haluan ajatella, että se on myös hyvä asia, kun kukat tulevat lähemmäksi kuluttajia, mutta valitettavasti se tarkoittaa kukkakauppiaille monesti pääelinkeinon menettämistä, Natunen muotoilee.

Hän tähdentää, ettei tilanne ole kaikille kukkakauppiaille sama. Monilla paikkakunnilla marketit ostavat kukkakauppiailta kimppujen sidontapalveluita. Näin osa kukkakauppiaista hyötyy siitä, että kukat ovat laajempien kuluttajaryhmien saatavilla.

Natusen mukaan alan muutos pakottaa myös kukkakauppiaita muutokseen. Kauppiaiden pitäisi hänen mielestään kehittää uusia toimintatapoja, tuoda erikoisosaamistaan paremmin esiin ja näkyä aktiivisesti sosiaalisessa mediassa.

– Kuluttajat pitäisi toisin sanoen saada paremmin tietoisiksi siitä, mitä erityistä he saavat kukkakaupoista, mutta eivät marketeista.

Kukkakaupat eivät silti ole kokonaan katoamassa, Haukiputaan Mervin Kukan Jenni Ahonen huomauttaa.

Hänen mukaansa edelleen on paljon ihmisiä, jotka haluavat palvelunsa nimenomaan alan erikoisliikkeestä. Moni myös haluaa tietoisesti tukea paikallista yrittäjää.

– Moni arvostaa sitä, että kukkakaupoissa kimput ja asetelmat ovat huolella tehtyä käsityötä. Myös kukkien hyvinvoinnista pidetään näissä tarkemmin huolta.

Kukkakaupoista on Ahosen mukaan tullut eräänlaisia elämän erikoishetkien palvelupisteitä.

Vaikka moni hakeekin viikonloppu- tai tuliaiskukkansa nykyisin ruokakaupoista, tiettyihin juhliin kukat halutaan edelleen oikeasta kukkakaupasta. 

Sellaisia päiviä ovat Ahosen mukaan etenkin joulu ja äitienpäivä, mutta myös esimerkiksi ystävänpäivä, syntymäpäivät, rippijuhlat, lakkiaiset ja valmistujaiset.

Myös häät ja hautajaiset mielletään sen verran arvokkaiksi tilaisuuksiksi, että kukat niihin haetaan yleensä kukkakaupasta.

– Etenkin hautajaiset ovat meille sellainen arjen leipä. 

Hautajaiskulttuurin muutokset tosin heijastelevat myös kukkakauppoihin. Tuhkauksen yleistymisen myötä perinteiset kukkalaitteet ovat vähentyneet ja kukkakimppujen koot pienentyneet. Moni vie arkulle nykyisin vain yhden ruusun.

Ahosen mukaan kukkakauppiaana oleminen maistuu alan muutoksista huolimatta hyvin edelleen.

Työ on hänelle eräänlainen intohimo ja elämäntapa. Parasta hänen mukaansa on käsillä tekeminen ja asiakkaiden kohtaaminen. 

Kukkatilauksiaan odotellessa ihmiset saattavat usein kertoa, millaisiin hetkiin he ovat kukkia ostamassa. Ahosen mukaan keskusteluissa tulee monesti esiin koko elämän kirjo lapsen syntymästä pumpulimaiseen hääonneen sekä elämän päättymiseen ja kipeään suruun.

– Koen ihmisten kuuntelemisen antoisana ja arvokkaana. Siinä ymmärtää hyvin, kuinka erilaisia kohtaloita tähän elämään mahtuu.