Yhä useampi asioi viranomaisen kanssa verkon kautta
Digitaaliset julkiset palvelut ovat lisääntyneet viime vuosina vauhdilla. Eniten käyttö on kasvanut Suomi.fi-tunnistuspalvelussa, jonka avulla viranomaiset varmistavat käyttäjän henkilöllisyyden.
Väestörekisterikeskuksesta kerrotaan, että kuukausitasolla tehdään 8–10 miljoonaa tunnistustapahtumaa, joka tarkoittaa 120 miljoonaa tunnistusta vuodessa.
Viime vuoden lokakuusta tämän vuoden lokakuun kasvua oli noin 20 miljoonaa ja toissa vuoden lokakuusta 40 miljoonaa.
– Tämän palvelun kautta tunnistaudutaan kaikkiin valtionhallinnon palveluihin eli käytännössä kasvu kuvastaa sitä, että valtionhallinnossa ylipäätänsä sähköinen asiointi on lähtenyt reippaaseen kasvuun, kertoo kehityspäällikkö Teemu Tukiainen Väestörekisterikeskuksesta.
Nosteessa ovat myös Suomi.fin valtuudet, jossa valtuutuskyselyitä tehdään noin 2,5 miljoonaa kuukaudessa.
Valtuutuskyselyn kautta verkkopalvelu selvittää, onko jollain henkilöllä oikeus asioida jonkun toisen puolesta. Määrään sisältyvät sekä henkilöitä että yrityksiä koskevat kyselyt.
Tällä hetkellä sähköisen valtuutuksen voi antaa vain sähköisesti. Vuoden vaihteessa voimaan tulee kuitenkin voimaan lakimuutos, jonka myötä valtakirjan sähköiseen asiointiin voi jatkossa antaa myös fyysisesti viranomaisen toimistossa.
Tietohallintoneuvos Maria Nikkilä valtiovarainministeriöstä kertoo, että muutoksessa onajateltu sellaisia ikääntyneitä, jotka eivät uskalla tai osaa antaa valtuutusta sähköistä kautta.
Lisäksi huomioidaan ne, joilla ei ole käytössä vahvan sähköisen tunnistamisen välinettä, kuten pankkitunnuksia.
– Jos he haluaisivat antaa valtakirjan vaikka lapselleen, joka voisi niitä asioita hoitaa, voisivat he tehdä sen ihan kasvokkain palvelutiskillä.
– Viestien lähettäjiä ja viranomaisia, joille voi lähettää viestin, on koko ajan tulossa lisää.
kehityspäällikkö Teemu Tukiainen
Kolmas suuri sähköinen palvelu on Suomi.fi-viestit, joiden kautta voi viestiä julkisen hallinnon tai muiden palvelua käyttävien organisaatioiden kanssa.
Syyskuussa käyttäjiä oli noin 250 000 ja 300 000 käyttäjän raja rikkoutui marraskuun lopussa. Viestien käyttäjäorganisaatioita on runsas 250. Esimerkiksi verohallinto on yksi suurista lähettäjistä.
– Viestien lähettäjiä ja viranomaisia, joille voi lähettää viestin, on koko ajan tulossa lisää, Tukiainen kertoo.
Tavoitteena on yhdenmukaistaa ja parantaa kansalaisten viestintää eri viranomaisten kanssa.
Yleisemminkin Suomi.fi-palvelujen kehityksessä on tavoitteena, että mahdollistetaan kaikille suomalaisille tasalaatuiset sähköisen asioinnin peruspalvelut kustannustehokkaasti.
Valtiovarainministeriön Nikkilä uskoo, että digitaalisten palveluiden käyttö kasvaa entisestään, kun yhä useampi havahtuu mahdollisuuteen.
Erityisesti pienemmillä paikkakunnilla paikan päällä asiointi voi vaatia paljon aikaa ja ajokilometrejä.
Digipalvelut säästävät kustannuksia paitsi kansalaisilta, myös organisaatioilta.
Esimerkiksi Kelan kohdalla on joskus arvioitu, että sähköinen asiointi säästää rahaa 5–10 euroa asiointitapahtumaa kohden verrattuna siihen, että asiakas tulee paikan päälle konttoriin.
Kuntien tarjoamissa sähköissä palveluissa on Nikkilän mukaan vielä paljon eroja ja aktiivisimpia ovat olleet isoimmat kunnat.
Muun muassa kouluihin tai päivähoitoon ilmoittautuminen tai terveyspalvelujen ajanvaraus toimii jo paikoin sähköisesti.