Ydinsodan syttyminen oli kiinni vain yhdestä puhelinsoitosta 40 vuotta sitten – Pelkästään vaistoihinsa luottanut upseeri esti kaiken
Ydinsodan mahdollisuus on pyörinyt Venäjän hyökkäyssodan myötä taas enemmän julkisessa keskustelussa. Viime aikoina keskustelua on vauhdittanut myös presidentti Sauli Niinistön spekulointi ydinsodasta ja ”kaiken lopusta”.
Kylmän sodan aikana ydinsodan uhka oli jatkuvaa. Maailma seurasi henkeään pidätellen Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen kilpavarustelua. Ja pelkäsi, milloin se pahin tapahtuisi.
Syyskuussa 1983 se pahin oli kenties lähimpänä kuin koskaan. Maailma saattoi pelastua vain yhden miehen hetken mielijohteesta tekemän ratkaisun vuoksi. Tapauksesta tulee ensi tiistaina kuluneeksi 40 vuotta.
Oli pimeä yö 26. syyskuuta 1983. Vuorokausi oli juuri vaihtunut.
Neuvostoliittolainen everstiluutnantti Stanislav Petrov valvoi. Hän oli päivystysvuorossa ilmapuolustuksen valvontabunkkerissa lähellä Moskovaa.
Yhtäkkiä näyttöruutu muuttui punaiseksi. Valvontalaite hälytti.
Järjestelmä ilmoitti, että Yhdysvallat oli laukaissut ydinohjuksen kohti Moskovaa. Sitten se ilmoitti toisesta ydinohjuksesta, ja kolmannesta. Selvisi, että kaikkiaan viisi ydinohjusta oli järjestelmän mukaan kiitämässä Neuvostoliittoa päin.
Petrov tiesi, mitä hänen piti tällaisessa tilanteessa tehdä. Hänen täytyi viipymättä ilmoittaa ydinasehyökkäyksestä eteenpäin.
Neuvostoliiton johdolla oli vain vähän aikaa tehdä vastaisku. Ja jos Neuvostoliittoa kohti oli tulossa ydinohjuksia, niihin myös todennäköisesti vastattaisiin ydinohjuksin. Se olisi tiennyt ydinsotaa, joka sen ajan maailmassa olisi riittänyt tuhoamaan koko maapallon.
Neuvostoliittoa johti tuolloin sairaalloinen pääsihteeri Juri Andropov. Hänen munuaisensa olivat pettäneet saman vuoden helmikuussa.
Petrovin piti vain tarttua puhelimeen ja ilmoittaa suoraan ylimmille komentajille tilanteesta.
Mutta Petrov ei tehnyt kuten oli käsketty. Jokin vaisto sanoi, että kyse olisi väärästä hälytyksestä.
– Sireeni ulvoi, mutta minä vain istuin siinä muutaman sekunnin ja tuijotin suurta taustavalaistua punaista näyttöä, jossa näkyi sana ”laukaise”, hän kertoi vuonna 2013 Britannian yleisradioyhtiö BBC:lle.
Petrov päätteli, ettei Yhdysvallat aloittaisi ydinsotaa pelkästään viidellä ohjuksella. Sodat aloitettiin järeämmällä arsenaalilla.
Hän kiinnitti huomion myös siihen, etteivät ilmapuolustuksen tutkajärjestelmät havainneet ohjuksia.
Petrov oli kuitenkin epävarma. Hänellä oli vain tunne siitä, ettei kyse voinut olla hyökkäyksestä. Entä jo Yhdysvallat olikin oikeasti hyökännyt?
Petrov toimi vaistonsa mukaan. Hän päätti kuitata tilanteen toimintahäiriönä. Hän ilmoitti eteenpäin varoitusjärjestelmän häiriöstä, ei ydinohjuksista.
Sekunnit kuluivat. Minuutit kuluivat. Hitaasti. Noin parinkymmenen minuutin päästä Petrov saattoi todeta, että mitään ei tapahtunut. Yhdysvallat ei ollut iskenyt ydinohjuksin Neuvostoliiton kimppuun.
Petrovin toimintaa voi pitää äärimmäisen kylmähermoisena tilanteessa, jossa maailmanpolitiikka oli kiristynyt äärimmilleen.
Vuonna 1983 kylmän sodan osapuolten välit olivat hyiset. Maaliskuussa 1983 Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan oli kutsunut Neuvostoliittoa pahan valtakunnaksi. Syyskuun alussa Neuvostoliitto oli ampunut alas sen ilmatilaan vahingossa eksyneen matkustajakoneen.
Maailma voi kiitellä Petrovia ydinsodan estämisestä, mutta hänen silloinen kotimaansa Neuvostoliitto ei kiitellyt.
Päinvastoin, Petrov sai esimiehiltään moitteet, koska ei ollut hoitanut kaikkia tehtäviään. Hän siirtyi toisiin tehtäviin ja jäi myöhemmin varhaiseläkkeelle.
Neuvostoliiton romahdettua Petrov sai toiminnastaan useampia kansainvälisiä tunnustuksia. Hän kuoli vuonna 2017.