Weberin kerrotaan olevan pois pelistä komission johtoon – Näin uutinen vaikuttaa Rehnin ja Liikasen mahdollisuuksiin EKP:ssä

EU:n keskeisistä nimityksistä yritetään päästä mahdollisimman pitkälle sopuun sunnuntaina Brysselissä.

EU-johtajat ovat koolla jo kolmatta kertaa tarkoituksenaan päättää valinnoista.

Nimitykset voivat nytkähtää eteenpäin, jos saksalaismedian tieto Manfred Weberin tippumisesta pitää paikkansa.

Euroopan kansanpuolueen (EPP) kärkiehdokkaalle on ollut tähän asti vaikeaa löytää enemmistöä komission johtoon, ja nyt paikalle sovitellaan Weltin tietojen mukaan muita ehdokkaita.

Isojen EU-maiden johtajat olivat loppuviikosta koolla Japanin Osakassa G20-maiden kokouksessa.

Saksalaismedian mukaan liittokansleri Angela Merkel olisi hyväksynyt sen, ettei Weberillä ole enää mahdollisuuksia.

Myös muiden isojen ryhmien kärkiehdokkaiden sosiaalidemokraattien Frans Timmermansin ja liberaalien Margrethe Vestagerin on arvioitu olevan Weberin myötä ulkona, koska EPP:n voi olla vaikea nöyrtyä tukemaan toisen puolueen ehdokasta oman tappionsa jälkeen.

Uutistoimisto Reutersin haastatteleman EU-lähteen mukaan vahvimmilla olisi kuitenkin juuri Timmermans.

Kompromissiehdokkaina ovat veikkailuissa pyörineet EPP:stä ranskalainen Michel Barnier ja Kroatian pääministeri Andrej Plenkovic.

IMF-johtaja Christine Lagarden nimi on ollut myös esillä, mutta hän kantaa mukanaan valuuttarahaston tiukan velkojan mainetta.

Usein mainitaan myös bulgarialainen Kristalina Georgieva, joka toimii Maailmanpankin johdossa.

Kisa EKP:n pääjohtajuudesta on kisa ranskalaisen, saksalaisen ja kahden suomalaisen välillä.

Näin arvioi eräs diplomaattilähde kuluneella viikolla.

Ranskan keskuspankkiiri on Francois Villeroy de Galhau, Saksan Jens Weidmann ja kaksi suomalaista Olli Rehn ja Erkki Liikanen.

Saksalaisen Weberin tippuminen komission puheenjohtajakisasta herättää kysymyksen siitä, havitteleeko Saksa sittenkin Euroopan keskuspankin pääjohtajuutta.

Weidmannin taakkana on pidetty sitä, että hän on kritisoinut EKP:n talouskriisin aikaisia poikkeustoimia.

Jotain saattaa kertoa se, että Weidmann on viime aikoina pehmentänyt arviotaan toimista, ja sanoo niiden mahtuneen EKP:n mandaattiin.

Toisaalta ranskalaisen Barnierin nousu komission johtoon voisi parantaa suomalaisten mahdollisuuksia, koska Ranskalle tuskin tulee kahta keskeistä paikkaa.

Keskuspankin johdossa on myös ollut vastikään ranskalainen, sillä ennen nykyistä Mario Draghia paikalla istui Jean-Claude Trichet.

Nimitykset ovat iso paketti, joka näyttää laajenevan.

Yleinen ajatus on, että mitä enemmän kakussa on siivuja, sitä helpompi tehtävä paikkojen jakaminen maiden, poliittisten ryhmien ja sukupuolten välillä on.

Jaossa on EU:n ulkosuhteita hoitavan korkean edustajan, huippukokouksia johtavan Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan, komission puheenjohtajan ja Euroopan parlamentin puhemiehen tehtävät sekä EKP:n pääjohtajuus.

Näiden lisäksi ylimääräisiä pelimerkkejä voivat olla komission varapuheenjohtajan tehtävä sekä mahdollisuus puolittaa parlamentin puhemiehen kausi.

Vaikka kakun leipoisi kuinka suureksi, helppoa sen jakaminen ei silti ole.

Vaikeuskerrointa lisää se, että jäsenmaiden ehdokas komission puheenjohtajaksi tarvitsee taakseen enemmistön Euroopan parlamentista.

Huippukokouksia johtavan Donald Tuskin seuraajaa etsitään entisten tai nykyisten EU-johtajien joukosta eli joukosta, joka on istunut huippukokouspöydän ympärillä.

Nimiruletissa ovat pyörineet ainakin Romanian presidentti Klaus Johannis, Hollannin pääministeri Mark Rutte ja Liettuan presidentti Dalia Grybauskaite.

Saksan Angela Merkel on tähän asti toistuvasti kieltänyt olevansa kiinnostunut EU:n huippupaikoista.