Vuoden 2018 Finlandia-palkinnon sai Olli Jalonen romaanistaan Taivaanpallo – Tieto-Finlandia meni Seppo Aallolle ja Finlandia Juniori Siiri Enorannalle

Sydän alkoi hakata, kun kirjailija Olli Jalonen vastasi puhelimeen ja kuuli saavansa Finlandia-palkinnon Taivaanpallo-romaanistaan. Hän ei ollut palkintoa odottanut eikä etukäteen jännittänyt – mitä nyt pienen haaveen palasen verran – ja hämmästyi itsekin reaktiotaan.

– Kyllä siinä näköjään fysiikka menee edelle, ettei pysty hallitsemaan sisäelimiään, kirjailija naurahti STT:lle.

Kerta oli Jaloselle jo toinen. Vuonna 1990 hän sai palkinnon romaanista Isäksi ja tyttäreksi.

Toivuttuaan kirjailija päätti, että palkitsee itsensä jollakin vaivalloisella matkalla. Sellaisista hän pitää, vaikka voisi lähteä luksuslomallekin. Finlandia-palkinto on 30 000 euroa.

Jalonen valmisteli Taivaanpalloa kolmisenkymmentä vuotta. Hän kertoo tehneensä tarinalle myös jatkoa jo vuosikymmeniä ja on toiveikas, että jonain päivänä ilmestyy kirja päähenkilö Anguksen myöhemmistä vaiheista. Taivaanpallon lopussa tämä on 13-vuotias.

Kirja sai alkunsa, kun Jalonen kävi Saint Helenan saarella vuonna 1989. Pelkät laivamatkat kestivät kuukauden. Jalonen välttyi merisairaudelta olemalla ulkona kannella ja katselemalla horisonttiin.

– Laivan pienessä kirjastossa oli teos, jossa puhuttiin, että Edmond Halley oli saarella noin vuoden verran tutkimassa tähtitaivasta. Se kuulosti niin erikoiselta, että innostuin ja melkein heti siltä istumalta taisin saada jonkin alkuidean.

– Historian luonne on sellainen, että uusi aika nostaa esiin uudet kysymykset, kuvailee historioitsija ja tietokirjailija Seppo Aalto.

Eläkkeelle jäätyään Aallon mieleen alkoi nousta uudenlaisia kysymyksiä siitä, miksi tehdastyöläiset tarttuivat kivääreihin vuonna 1918 hänen synnyinpaikkakunnallaan Kuusankoskella. Vastauksista syntyi tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnolla keskiviikkona palkittu teos Kapina tehtailla – Kuusankoski 1918 (Siltala).

Kirja käy läpi Kuusankosken verilöylyä, jossa yli 200 punaista teloitettiin kuukauden aikana. Suhteessa väkilukuun valkoinen terrori oli maan verisintä läpeensä punaisella Kuusankoskella.

”Kaikki alkoi siitä, kun leikkasin hiukset tallissa mohmanharjasaksilla ilman äidin lupaa.” Näin alkaa Siiri Enorannan romaani Tuhatkuolevan kirous (WSOY), joka sai tänä vuonna lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinnon.

Siitä avautuu yli 400-sivuinen fantasiaseikkailu, joka punoo mukaan myös syvempiä sävyjä nuorten tunnoista yhteiskunnallisiin teemoihin. Enorannan kaikki kahdeksan romaania sopivatkin myös aikuisten luettavaksi.

Enoranta aikoo lahjoittaa 30 000 euron palkintosummasta osan ilmastonmuutoksen vastaiseen työhön ja siskoilleen. Loput hän laittaa säästöön elinkustannuksia varten.