VR myy pois kaikki asemakiinteistönsä – ei vaikuta palveluihin tai liikennöintiin
VR luopuu vaiheittain kaikista matkustaja-asemistaan. Yhteensä VR:n omistamia asemia on tällä hetkellä 25. Niistä ikonisin on Helsingin päärautatieasema kivimiehineen, mutta isojen kaupunkiasemien ohella myyntiin laitetaan myös pikkupaikkakuntien asemakiinteistöt.
Päätös tukee VR:n mukaan osaltaan junaliikenteen kilpailun avautumista. Kiinteistöjen myyntituotot jaetaan valtio-omistajalle.
VR:ltä kerrotaan, että joukossa on sekä voittoa että tappiota tuottavia asemia. Käypä markkina-arvo vaihtelee suuresti kaupungista, aseman koosta ja luonteesta riippuen.
Suomessa on kaikkiaan 64 matkustajaliikennettä palvelevaa asemarakennusta, joita omistavat VR:n lisäksi Väylävirasto, Senaatti, yksityiset yritykset ja kunnat. VR:n mukaan asemien odotustilojen ja lipunmyynnin merkitys on viime vuosina vähentynyt, kun lipunmyynti on siirtynyt digitaalisiin kanaviin ja junien aikataulut näkyvät niistä suoraan.
VR omistaa Helsingin rautatieaseman lisäksi muun muassa Hyvinkään, Hämeenlinnan, Joensuun, Kajaanin, Kuopion, Lahden, Lappeenrannan, Mikkelin, Tampereen ja Turun rautatieasemat.
VR:n mukaan kunnille ja kaupungeille tarjoutuu tässä yhteydessä mahdollisuus kehittää paikallisten asema-alueiden ja liikkumisen palveluita. Myyntineuvotteluita onkin tarkoitus käydä ensisijaisesti kuntien ja kaupunkien kanssa.
– Tavoitteena on löytää asemille omistaja, joka haluaa ja pystyy kehittämään niitä matkustajakäytössä. Toissijaisesti asemia tarjotaan julkisella myynnillä myös yksityisille toimijoille, kuten yrityksille ja sijoittajille, kerrotaan VR:n viestinnästä STT:lle.
VR:n mukaan matkustajapalveluita aiotaan asemilla tarjota jatkossakin, eikä asemien omistajuus myöskään ole sidoksissa niille liikennöintiin.
Asemakiinteistöistä on määrä luopua valtaosin lähivuosina. VR:n mukaan Helsingin ja Tampereen asemat eivät kuitenkaan ole lähivuosina luovutettavien joukossa, koska niissä toteutetaan kehityshankkeita. Myös raja-asemien tilannetta tarkastellaan erikseen.
Täällä listalla on mielenkiintoisia kohteita nimenomaan kuntakehityksen kannalta, tilapalvelupäällikkö Mikko Simpanen Kuntaliitosta arvioi myyntiin tulevia VR:n asemakiinteistöjä STT:lle.
Tietyissä kaupungeissa, kuten Jyväskylässä ja Kuopiossa, rautatieasema on ollut pitkään samalla paikalla ja kaupunki on ikään kuin rakentunut sen ympärille. Simpasen mukaan asema junaratoineen voi näissä tapauksissa vaikeuttaa kaupunkikehitystä, koska se tavallaan halkaisee kaupungin. Asemarakennus itsessään on kuitenkin keskeisellä paikalla.
Toisaalta listalla on myös sellaisia pikkupaikkakuntien asemarakennuksia, jotka eivät luultavasti ole niin kiinnostavia. Simpanen muistuttaa, että kunnan ydintehtävä ei ole rakennusten omistaminen ja liiketoiminnan pyörittäminen, vaan edellytysten luominen maankäytön kautta.
Kunnilla ja kaupungeilla on viime vuosina ollut tiukkaa taloudellisesti, eikä helpotusta ole lähiaikoina odotettavissa. Simpasen mukaan tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö rahaa voisi tarvittaessa löytyä asemakiinteistöjen ostoon. Mitä enemmän kunta tai kaupunki omistaa maapohjaa, sitä vapaammin se pystyy suunnittelemaan sen käyttöä pitkäjänteisesti.
– Tämä on nimenomaan sijoitus tulevaisuuteen.