“Voi sanoa, että näin ja koin melkein kaiken" – Saarikko hyvästeli keskustajoukot kiitollisena

Keskustan puoluekokous

Jyväskylän Paviljongissa koettiin tunteellisia hetkiä, kun syksystä 2020 keskustaa luotsannut puheenjohtaja Annika Saarikko jätti jäähyväiset puoluekokousväelle.

Saarikko näki, että aika ja historia antaa arvionsa, mikä kuva hänen kaudestaan piirtyy osana keskustan pitkää ketjua.

– Aikaansa ei voi valita. Asenteensa voi.

Saarikko myönsi, että kaikki ei ollut helppoa eikä kaikki mennyt hyvin. 

– Katson kuitenkin itseäni ja teitä, minut aikanaan valinneita silmiin ja uskallan sanoa: annoin aivan kaikkeni.

Keskustajohtaja sanoi halunneensa puhua avoimesti epäonnistumisesta, kyvyttömyydestä vastata suuriin odotuksiin sekä politiikan kriisien tuomasta väsymyksestä ja pettymyksestä menneeseen hallituskauteen. 

– Nekin kuuluvat politiikkaan ja ne pitää tuntea, myöntää ja elää läpi.

Tärkeimmäksi onnistumisekseen Saarikko laski sen, että keskusta rohkenee nyt paremmin pysyä keskellä ja vertailee itseään muihin vähemmän, vaikka ajan henki vie äärilaidoille. 

– Tasapainon tuojille on vielä kysyntää, enemmän kuin ikinä nyt arvaattekaan.

Saarikko rohkaisi myös kokoamaan keskelle yhä vahvempaa liittoa. 

– Tällä viestillä aloitin Oulun puoluekokouksessa kun minut tehtävääni valittiin. Että on kiinnityttävä tässä puolueita sisältäkin päin repivässä ajassa pienimpiin yhteisiin nimittäjiin.

Saarikko sanoi, ettei oppositiotielle lähdölle ollut viime keväänä vaihtoehtoa.

– Osa teistä oli eri mieltä, mutta olen varma, että päätös oli oikea. Kansan viesti meille oli selvä ja sitä oli kuultava, edellisvaalien jälkeisistä ratkaisuista opittava.

Vuodet oppositiossa on Saarikon mukaan käytettävä viisaasti oman vaihtoehdon rakentamiseen.

– Omassa vaihtoehdossa asiat peilataan keskustan arvojen pohjalta, sivuilleen vilkuilematta, hän opasti.

Vuodesta 2010 keskustan johtotehtävissä mukana ollut Saarikko kertoi kokeneensa valtavat nousut ja laskut luottamuksessa puoluettaan kohtaan.

– Voi sanoa, että näin ja koin melkein kaiken, hurmoksesta harmauteen, tappioista uuden nousun rakentamiseen. Kuten moni muukin teistä. Kiitos matkakumppaneille.

Saarikko sanoi valitsevansa nyt tienviitan, jossa lukee ”Eteenpäin”. 

– Uusi elämä minussa sisälläni, uusi aika puolueelle. Uusi mahdollisuus. Minulla on varma tunne siitä, että keskustalaisuudelle käy hyvin ja luottamus lisääntyy. Seuraajani tulee pitämään tästä liikkeestä hyvän huolen. Ja sanon painokkaasti: Pitäkää tekin hänestä hyvää huolta.

Keskustajohtaja totesi, että laivalla on yksi kapteeni kerrallaan.

– Lähden kiitollisena siitä, että sain mahdollisuuden – vieläpä näin historiallisessa vaikeassa ajassa olla johtajanne. Tiesin keskustasta paljon kun tähän ryhdyin – mutta läheskään kaikkea en osannut aavistaa. Kiitos että luotitte ja kiitos, että moni jaksoi myös kannustaa.

Saarikko nosti puheenjohtakautensa kauaskantoisimpiin päätöksiin Suomen koronasta selviämisen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteen uudistuksen.

– Ajan saatossa opimme arvostamaan sitä alkukankeuksien jälkeen.

Vielä kauaskantoisempi Saarikon mukaan oli nopea päätös Nato-jäsenyydestä..

– Vieläkin tunnen sen ihollani, miten tuuli kääntyi koko maassa. Viisas kansa. Päätöksen läpivieminen keskustassa oli osoitus keskustalaisen väen pragmaattisesta toiminnasta sekä isänmaallisesta ja ajassa liikkuvasta aatteesta.

Oman tulevaisuutensa suhteen Saarikko sanoi olevansa avoin. Ensi kevään aluevaaleissa hän aikoo olla kuitenkin ehdolla kotiseudullaan Varsinais-Suomessa.

– En mistään hinnasta luovuta näitä ihmisten elämän kannalta tärkeimpiä palveluita vain hallituksen syntisäkin rooliin tai nosta käsiäni pystyyn. 

Saarikko löysi keskustan sisältä vuosien jälkeen myös jonkinlaista rauhaa ja tasapainoa.

– Tien hiekka ei pöllyä ihan niin paljoa ja sokaise silmiä. Tästä voi olla ihan hyvä jatkaa matkaa

Tehtävästään Saarikko sanoi lähtevänsä kiitollisin mielin. 

– Aion ottaa käteeni edistyksen lipun. Ottakaa tekin. Mennyt ei palaa, mutta juuret kantavat. Ennen ei ollut paremmin. Mutta huomenna voi olla paremmin.

Saarikko kertoi saaneensa läksiäislahjana perheen Oripään kotipihalle kaksi kirsikkapuuta.

– Lupaamme perheen kanssa vaalia niitä huolella – tehkäämme me yhdessä samoin keskustalle.

Saarikko muistutti, että kirsikkapuulle on eduksi istuttaa se toisen, vaikka erilaisenkin kirsikkapuun lähettyville. 

– Sato on parempi ja puu kukoistaa kauniimmin. Siinä viisautta myös meille. Olla lähellä toista, olla ihminen ihmiselle. Olla ihmisiksi. Olla Suomen myönteisin ja tulevaisuususkoisin puolue, olla ihmisen kokoinen puolue, toinen toistamme varten. Suomalaisten hyvää elämää varten. Toivon tiellä.

Puheensa Saarikko pääti irlantilaisen rukouksen sanoihin.

— Tulkoon tie sinua vastaan, olkoon tuuli aina myötäinen, päivä poskillesi paistakoon, sade pelloillesi virratkoon. Ja kunnes kohdataan, elämäsi jääköön käsiin Jumalan.