Viron ja Suomen puolustusyhteistyön on syytä nousta Nato-jäsenyyden myötä aivan uudelle tasolle, sanoo Viron Suomen-suurlähettiläs

Viron ja Suomen puolustusyhteistyö on perusteltua nostaa aivan uudelle tasolle Suomen Nato-jäsenyyden toteuduttua, sanoo Viron Suomen-suurlähettiläs Sven Sakkov.

Hänen mukaansa olisi suorastaan absurdia suunnitella puolustautumista mahdollista yhteistä vihollista vastaan ilman, että katsottaisiin Suomenlahden yli molempiin suuntiin.

– Olemme molemmat tulevaisuudessa Naton etulinjan maita, Sakkov sanoo STT:n haastattelussa.

Sakkovin mukaan Suomen ja Viron puolustusyhteistyössä on jäänyt toteutumatta ”paljon hyvää potentiaalia” viimeksi kuluneen vuosikymmenen tai parin kuluessa.

–  Eikä tämä johtunut siitä, etteikö Viro olisi sitä halunnut, Sakkov huomauttaa.

Sakkov kertoo ajattelevansa yhteistyön tiivistämisessä erityisesti yhteisen tilannekuvan muodostamista ja suunnittelua sodan varalle.

Suomalaisten osallistumista Baltiaan sijoitettuihin Nato-joukkoihin ja Baltian ilmavalvontaan Sakkov ei sen sijaan pidä välttämättömänä, vaan kääntää katseensa lännemmäksi.

–  Meidän on varmistettava, että liittolaisemme, jotka ovat kauempana Venäjän rajasta ja uhkasta, osallistuvat myös paikalla olemiseen ja riskien jakamiseen, Sakkov sanoo.

STT haastatteli Sakkovia syyskuun lopulla ennen presidentti Sauli Niinistön turvallisuuspolitiikkaan painottunutta työvierailua Tallinnaan ja Tapan sotilastukikohtaan.

Sakkov toimi aiemmin pitkään korkeana virkamiehenä Viron puolustusministeriössä, minkä lisäksi ansioluettelosta löytyvät johtajan pestit niin virolaisesta turvallisuuspolitiikan ICDS-tutkimuslaitoksesta kuin Virossa sijaitsevasta Naton kyberpuolustuksen osaamiskeskuksestakin.

Sakkovin mukaan Natolla ei ole ollut mitään vaikeuksia houkutella muiden jäsenmaiden ilmavoimia lentämään vuorollaan Baltian maiden taivaalla.

–  Se on operationaalisesti mielenkiintoinen ilmatila, missä lentäjät näkevät paljon toimintaa. Eli ei tässä ole mitään ongelmaa, mikä pitäisi korjata, Sakkov sanoo.

Liittolaisten hyvä tutustua oloihin etulinjassa

Ainakin osittain sama koskee myös tilannetta maan pinnalla eli muun muassa Puolaan ja Baltiaan sijoitettuja Naton EFP (Enhanced Forward Presence) -joukkoja. Sakkovin mukaan on hyvä, että kauempana Venäjästä sijaitsevien liittolaismaiden joukkoja tuodaan luomaan pelotetta Venäjää kohtaan ja tutustumaan samalla paikallisiin olosuhteisiin etulinjan Nato-maissa.

Esimerkiksi Virossa Britannian johtaman EFP-joukon riveissä on sotilaita myös Tanskasta ja Ranskasta. Sakkovin mukaan voi paljonkaan liioittelematta sanoa Britannian koko maavoimien käyneen joukko-osasto kerrallaan kiertävillä komennuksilla Virossa.

Sakkov muistuttaa, että kaikki edellä mainittu Suomen ja Viron puolustusyhteistyöstä koskee toimintaa rauhan aikaa. Operatiivinen suunnittelu sotatilanteisiin on asia erikseen, eikä niistä kuvioista puhuta haastatteluissa. Sakkov korostaa kuitenkin pitävänsä ehdottoman välttämättömänä, että Virossa on suomalaisia yhteyshenkilöitä.

–  Pitää olla hyvät yhteydet, jotta tiedetään, millaisia suunnitelmia sodan varalle on tehty niin kansallisesti kuin Naton puitteissa, Sakkov perustelee.

– Meidän pitää varmistaa, että yhteinen ympäristömme, mukaan lukien Suomenlahti, on meille turvallinen – ja turvaton niille, jotka ovat sodassa meitä vastaan.