Viron alkoholiveron lasku ei hetkauta Rinnettä – "Suomen politiikka perustuu omiin päätöksiimme"

Suomi ja Viro ehtivät vetää muutaman vuoden ajan alkoholiveron korotuksissa yhtenäistä linjaa, mutta Viro päätti torstaina laskea verotustaan.

Pääministeri Antti Rinne (sd.) ei perjantaina myöntänyt, että Viron päätöksellä olisi suoria vaikutuksia Suomen suunnitelmiin.

Rinteen hallitus suunnittelee alkoholiveron korottamista 50 miljoonalla eurolla.

Se aikoo kuitenkin arvioida myös toimintaympäristön muutoksia ja matkustajatuonnin kehitystä.

– Suomen alkoholipolitiikka perustuu meidän omiin päätöksiimme, Rinne sanoi mediatilaisuudessa tavattuaan Tallinnassa Viron pääministerin Jüri Rataksen.

Rinteen mukaan asiaan vaikuttavat esimerkiksi muu verotuspolitiikka ja tavoite alkoholihaittojen ehkäisystä.

Lisäksi pääministerit kehuivat kilpaa toisen maan luonnonnähtävyyksiä, joiden uskoivat vetävän turisteja paremmin kuin alkoholin hinnanmuutokset.

– Ymmärrän, että on kaksi kovin mielenkiintoista aihetta: alkoholivero ja kellojen siirto. Vakuutan kuitenkin, että puhuimme tänään ainakin kymmenestä tärkeämmästä aiheesta, Ratas sanoi.

Tämän jälkeen virolainen toimittaja kysyi kellojen siirrosta ja sen lopettamisen mahdollisesta vaikutusta Suomen ja Viron pysymiseen samalla aikavyöhykkeellä.

Ainakin alkoholin verotuksessa meren erottamat naapurimaat ovat ajautuneet eri linjoille vasta tällä viikolla.

Vuosien kiristyslinjan jälkeen Viron parlamentti päätti torstaina verotuksen suunnanmuutoksesta.

Mietojen ja väkevien alkoholituotteiden vero laskee 25 prosenttia heinäkuun alussa.

Alkoholiveron laskun toivotaan hillitsevän Virosta Latviaan suuntautuvaa viinarallia. Latvian ovat löytäneen myös edullisempaa alkoholia halajavat suomalaiset.

Suomessa etujärjestöistä ainakin Panimoliitto ja Päivittäistavarakauppa-yhdistys ovat vedonneet maltillisen alkoholiverotuksen puolesta.

Muutoin viinarallin Suomesta Viroon pelätään käynnistyvän jälleen.

Pääministerien agendalla oli tänään esimerkiksi keskustelua kahdenvälisistä suhteista, Itämeren suojelusta ja alueellisen yhteistyön syventämisestä.

Myös tunnelihanke Helsingin ja Tallinnan välillä nousi keskustelussa esiin.

Sekä Rinteen että Rataksen mukaan olennaista on, että mahdollista tunnelia edistetään molempien maiden hallitusten ohjauksessa.