”Vielä on vaikea ennustaa, mihin ratkaisuun lopuksi päästään”

Perhevapaauudistuksen jatkokäsittelystä tuskin tulee helppoa, vaikka pohjamallista sopu työryhmässä olisi löytynytkin.

Ainakin työnantajia edustava Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) on alusta alkaen vastustanut liian kalliina ja työllisyyttä vähentävänä hallitusohjelman kirjausta, jonka pohjalta uudistusta tehdään.

Perhevapaita pohtivasta työryhmästä painotetaan, että jatkovalmistelussa yhteisen ratkaisun löytäminen on ensisijaista ja tätä voidaan tukea poliittisella ohjauksella.

– Vielä on vaikea ennustaa, miten ja minkälaiseen ratkaisuun loppujen lopuksi päästään, työryhmästä sanotaan.

Hallitusohjelman mukaan uudistus tulee toteuttaa niin, että äidillä ja isällä on yhtä paljon kiintiöityjä kuukausia.

Näin ollen isälle kiintiöityjä ansiosidonnaisia vapaita pidennetään lyhentämättä äitien nykyisin käytettävissä olevaa osuutta. Lisäksi tulee olla vapaasti valittava vanhempainvapaajakso.

Työryhmästä kerrotaan, että valtion osuus saa kasvaa 25 miljoonaa euroa vuodessa perhevapaauudistuksen takia. Suurin osa uudistuksesta tulisi siis maksettavaksi työnantaja- ja työntekijämaksujen korotuksien kautta.

Työnantajien osuus rahoituspotista on prosentuaalisesti suurempi, mutta STT:n tietojen mukaan palkansaajillekin on kivuliasta lähteä nostamaan sivukuluja, varsinkin kun kilpailukykysopimuksessa niitä jo siirtyi työnantajilta työntekijöille.

– Tosiasia on, että ne päätökset täytyy tehdä. Jos osa sanoo, että ei saa maksaa ja osa sanoo että saa, katse kääntyy valtioon, että onko se valmis nostamaan osuuttaan, eräs työryhmän jäsen sanoo ja lisää, ettei pidä valtion vastaantuloa todennäköisenä.

Erityisesti EK:ta kaihertaa myös kotihoidon tuki, josta keskusta ei ole valmis tinkimään, työryhmästä kerrotaan.

Keskustan vaatimuksesta kotihoidon tuki jatkuu nykymuotoisena eli tuki loppuu, kun perheen nuorin täyttää kolme vuotta.

Työmarkkinaosapuolista yksikään ei ole vaatinut ehdotonta tuen säilyttämistä.