Verohallinnon valvonta paljasti lähes 400 miljoonaa euroa maksamatta jääneitä veroja – suuryritykset jättivät aiempaa enemmän veroja maksamatta

Verohallinto kertoo löytäneensä valvonnan avulla viime vuonna yhteensä 391 miljoonaa euroa maksamatta jääneitä veroja.

Maksamattomia veroja löydettiin sekä harmaan talouden valvonnassa että muussa valvonnassa. Harmaan talouden osuus oli 86 miljoonaa euroa, muussa valvonnassa maksamattomia veroja löytyi 305 miljoonaa euroa.

Valvonnassa paljastuneiden, maksamatta jääneiden verojen määrä on 17 prosenttia suurempi kuin vuonna 2020.

Verohallinto teki viime vuonna liki 5000 valvontatoimea, joista verotarkastuksia oli yli 1600. Verotarkastusten määrä on vähentynyt usean vuoden ajan, mutta verotarkastuksista, ohjauksesta ja neuvonnasta saatu verohyöty on sen sijaan kasvussa, Verohallinto kertoo.

Viime vuonna verotarkastuksissa veroja pantiin maksuun 220 miljoonaa euroa. Vuonna 2020 määrä oli 138 miljoonaa euroa ja vuonna 2019 puolestaan 127 miljoonaa euroa.

Kaikista verotarkastuksista 37 prosenttia johti rikosilmoitusharkintaan. Vakavampiin veropetoksiin erikoistuneista tarkastuksista rikosilmoitusharkintaan johti 86 prosenttia.

Harmaan talouden verovalvonta ja verotarkastukset keskittyvät yrityksiin ja henkilöihin, jotka välttelevät tietoisesti veroja, Verohallinto kertoo.

Verohallinnon mukaan tahallaan väärin toimijoita on erityisesti rakennus-, kuljetus-, siivous- ja ravintola-aloilla, autokaupassa sekä verkkokaupassa.

Viime vuonna harmaan talouden valvonnassa löydettyjen vääränsisältöisten tositteiden arvo oli 45 miljoonaa euroa.

–  Vääränsisältöiset tositteet ja asiakirjat kirjanpidossa ovat tyypillinen toimintatapa. Niiden avulla irrotetaan varoja esimerkiksi pimeään palkanmaksuun ja peiteltyyn osingonjakoon. Samalla tekaistaan verovähennyksiä sekä tulo- että arvonlisäverotuksessa, kertoo apulaisjohtaja Tarja Valsi tiedotteessa.

Verohallinto valvoo henkilöiden ja yritysten antamia veroilmoituksia ja niihin liittyvien tietojen oikeellisuutta. Veroilmoituksille annettuja tietoja tarkistetaan ja verrataan Verohallinnon muualta saamiin tietoihin.

–  Tämän tyyppisessä valvonnassa löytyy usein henkilöitä, jotka tietämättään, huomaamattaan tai muista syistä ovat jättäneet ilmoittamatta meille esimerkiksi sivutulojaan, saamiansa lahjoja tai virtuaalivaluuttojen myynnistä saamiansa tuloja. Näistä asiakkaille tyypillisesti aiheutuu myöhästymismaksuja tai veronkorotuksia, ohjaus- ja valvontajohtaja Marko Myllyniemi sanoo tiedotteessa.

Suuryritykset olivat jättäneet viime vuonna aiempaa enemmän veroja maksamatta, yhteensä 64 miljoonaa euroa.

Myös maksamattomia arvonlisäveroja havaittiin enemmän kaiken kokoisissa yrityksissä. Verotarkastuksissa puuttuvia arvonlisäveroja löydettiin 48 miljoonaa. Lisäksi arvonlisäveroilmoitusten valvonnassa arvonlisäveroilmoituksiin tehtiin korjauksia 29 miljoonan euron edestä.

Verohallinto määräsi osinkoja ulkomaille maksaneille pörssiyhtiöille yhteensä 34 miljoonaa euroa lisää lähdeveroa maksettavaksi. Ulkomaille maksetuista osingoista pitää maksaa lähdeveroa.

Henkilöiden tuloverotuksen valvonta toi lisää veroja maksuun viime vuonna yhteensä 71 miljoonaa euroa. Maksamattomia veroja paljastui esimerkiksi tapauksissa, joissa oli jätetty ilmoittamatta erilaisia ulkomaisten sijoitusten tuottoja.