Venezuelalainen Leonardo Martin jätti miljoonien tapaan kotimaansa – hän ei aio palata, vaikka oppositio voittaisi sunnuntain vaaleissa
Tyyneyttä ja rauhaa. Mahdollisuuksia edetä elämässä eteenpäin.
Nämä ajatukset siivittivät venezuelalaisen Leonardo Martinin tekemään elämänsä suurimman päätöksen: hän jäisi pysyvästi Espanjaan asumaan. Nuori mies tuli viime joulukuussa vierailulle Barcelonassa asuvien perheenjäsentensä luokse, mutta vain kahden viikon jälkeen Martin oli vakuuttunut – tulevaisuus olisi täällä, ei kotimaassa.
Sunnuntaina Venezuelassa pidettävät presidentinvaalit saattavat kuitenkin tarjota elintarvikepulan ja hyperinflaation piinaamalle maalle valonpilkahduksen.
– Tämä on käänteentekevä hetki, ei vain Venezuelalle, vaan koko alueelle (Latinalaiselle Amerikalle), perulainen politiikan tutkija Soledad Castillo Jara Universidad del Pacifico -yliopistosta totesi keskiviikkona STT:lle.
Maata vuodesta 2013 luotsannut autoritaarinen sosialistipresidentti Nicolas Maduro ja hänen edeltäjänsä Hugo Chavez ovat kriitikkojen mukaan johtaneet maan taloudelliseen ahdinkoon, jota noin seitsemän miljoonaa ihmistä on paennut.
Tätä ahdinkoa kansa on nyt kurkkuaan myöten täynnä.
Castillo Jaran mukaan erityisesti nuoret ovat aktivoituneet kampanjoimaan opposition puolesta sosiaalisessa mediassa.
Myös Leonardo Martin on havainnut, että hänen Venezuelassa asuvat tuttavansa ovat aktivoituneet jälleen poliittisesti.
– Näihin vaaleihin liittyy paljon tunteita, ja monilla ihmisillä on toivoa muutoksesta.
On arvioitu, että opposition voitto voi laukaista paluumuuttoaallon. Toisaalta jos Maduron hallinto jatkaa, se voi ajaa uusia venezuelalaisia jättämään kotimaansa.
Espanjassa asuva Martin ei aio palata.
– Jos olisi 20-vuotias, niin ehkä sitten. Mutta 30-vuotiaana odotan elämältä pysyvyyttä. Venezuelalla kestää nousta ahdingostaan vuosia, vaikka oppositio voittaisikin.
Castillo Jaran mukaan yksi opposition suurimmista haasteista on saada äänestäjät aktivoitua. Kyse ei ole niinkään siitä, onko ihmisillä tahtoa äänestää, vaan siitä, päästetäänkö heitä uurnille.
Arvioiden mukaan noin viidestä miljoonasta Venezuelan ulkopuolella asuvasta äänioikeutetusta vain noin 70 000 pystyy äänestämään.
Martin on yksi niistä venezuelalaisista, jotka haluaisivat äänestää, mutta eivät voi.
– Tietenkin haluaisin äänestää, mutta olen viikkojen ajan yrittänyt ottaa heihin (konsulaattiin) yhteyttä, enkä ole vielä saanut vastausta.
On kuitenkin hyvin mahdollista, että politiikan ulkopuolelta tuleva opposition keskustalainen ehdokas Edmundo Gonzalez voittaa vaalit. Eri asia tosin on, johtaako sunnuntain vaalien tulos konkreettiseen muutokseen.
Valtaapitävä Maduron puolue on aiempina vuosina tehnyt kaikkensa estääkseen opposition nousun valtaan – ja on tähän mennessä onnistunut tavoitteessaan.
Yksi iso haaste olisi saada viime vuosina tukevasti Maduron takana seissyt armeija tunnustamaan opposition vaalivoitto.
Uutiskanava CNN:n mukaan presidentti Maduro itse on uhannut maata ”verilöylyllä”, jos oppositio voittaa.
Tällöin maassa nähtäisiin Castillo Jaran mukaan massiivisia protesteja. Tutkijan mukaan myös kansainvälinen paine kasvaisi, mistä on jo nähty viitteitä: esimerkiksi Brasilian presidentti Luiz Inacio Lula da Silva on kritisoinut Maduron kovaa retoriikkaa.