Suomalaistutkija: Venäjän valtaapitävät joutuvat pohtimaan, millainen vaalitulos olisi riittävän hyvä ja tarpeeksi huono – duuman vaaleja ei pidetä yleisesti sen paremmin vapaina kuin rehellisinäkään
Venäjän parlamenttivaalit eivät ole herättäneet suurta kiinnostusta ulkomailla, eivätkä ne juuri venäläisiäkään innosta. Voittajan voi julistaa jo etukäteen, se on presidenttijohtoisen maan valtapuolue Yhtenäinen Venäjä.
Mutta sittenkään alahuoneen eli duuman vaalit eivät ole aivan läpihuutojuttu, sanoo tutkija Veera Laine Ulkopoliittisesta instituutista.
Laineen mukaan kaikki viittaa siihen, että Yhtenäinen Venäjä tavoittelee vaaleissa vähintään kahden kolmasosan enemmistöä duuman paikoista. Tämä edellyttää ainakin 301 kansanedustajaa 450:stä.
– Perustuslain muuttamiseen riittävä enemmistö lisää hallinnon liikkumavaraa, tässä kun on tulossa presidentti Vladimir Putinin seuraajakysymys, jota pitäisi alkaa ratkaisemaan, Laine taustoittaa.
Myös symbolisesti kahden kolmasosan enemmistön säilyttäminen olisi hänen mukaansa tärkeää. Se jopa sietäisi jonkinlaisen vaalitappion, sillä tällä hetkellä Yhtenäisellä Venäjällä on duumassa yli 330 edustajaa.
Toisaalta liian suuri takaisku lähettäisi aivan vääränlaisen viestin johtavan puoleen asemasta, Laine sanoo.
Sopivassa tuloksessa riittää vallanpitäjillä mietittävää, sillä mielipidekyselyiden perusteella Yhtenäisen Venäjän kannatus on romahtanut edellisten vuoden 2016 vaalien yli 50 prosentista hädin tuskin 30 prosenttiin.
Tämän pitäisi näkyä jotenkin myös vaalituloksessa, jotta sen uskottavuus kaiken etukäteismanipuloinnin ja odotetun vaalivilpin keskellä säilyisi.
Laineen mukaan duuman vaalit eivät herätä Venäjällä yhtä paljon tunteita kuin presidentinvaalit, mutta kansalaisten tyytymättömyys on viime vuosina lisääntynyt.
– Toisaalta vuosien 2011–12 laajat mielenosoitusaallot lähtivät liikkeelle juuri duuman vaaleissa todistetusta vilpistä, joten ei tämä ihan läpihuutojuttu ole, Laine muistuttaa.
Valtapuolueen paikkamäärän kasvaminen duumassa entisestään saattaisi olla nykytilanteessa liian räikeä ja epäuskottava lopputulos.
– Tämä on se riski, jonka kanssa vallanpitäjät taiteilevat, Laine arvelee.
Kansalaisten valmius laajoihin protesteihin hallintoa vastaan on arvioitu Venäjällä hyvin alhaiseksi, ei vähiten jatkuvasti koventuneen sorron ja opposition hajanaisuuden takia.
Laineen mukaan protestivalmiutta on kuitenkin hankala mitata etukäteen, kuten viime vuoden vilpilliset presidentinvaalit Valko-Venäjällä osoittivat.
Venäjän vaaleja ei pidetä oppositiossa tai suurimmassa osassa ulkomaita sen paremmin vapaina kuin rehellisinä. Esimerkiksi EU:n parlamentissa on jo pohdittu mahdollisuutta, pitäisikö unionin todeta Venäjän vaalit yksinkertaisesti vilpillisiksi ja niiden tulos siten vääräksi.
Aleksein Navalnyin verkoston kaltaiset todellisen opposition edustajat on siivottu pääosin pois ehdokaslistoilta jo hyvissä ajoin ennen vaaleja.
Jäljelle on jäänyt näennäinen, Kremliä myötäilevä niin kutsuttu systeemioppositio, jota edustavat duumassa muun muassa kommunistipuolue ja liberaalidemokraattiseksi itseään kutsuva Vladimir Zhirinovskin puolue.
Duuman vaalien alla rajoitustoimet ovat kohdistuneet myös näihin liittolaisiin, erityisesti kannatustaan liki 20 prosentin tuntumaan lisänneeseen kommunistiseen puolueeseen.
Laine ennustaa puheenjohtaja Gennadi Zjuganovin yrittävän pitää puolueensa ruodussa vaalituloksesta riippumatta, mutta kiinnostavaa seurattavaa silti riittää
– Tässä on mahdollisuus, että vaikka valtapuolueen asemaa ei kukaan haasta, niin kommunistit voidaan joutua ottamaan vaalituloksen perusteella aiempaa vakavammin, Laine sanoo.
Kommunistipuolueen vahvistumisen syyt ovat kahtalaiset: yhtäältä heillä on aitoa kannatusta oloissa, joissa hinnat nousevat ja kansalaisten elintason kohentumista ei ole näköpiirissä, mutta Yhtenäinen Venäjä vain pysyy vallassa.
Toinen merkittävä tekijä on se, että kommunistien ehdokkaat ovat yhden ehdokkaan vaalipiireissä usein varteenotettavin vastaehdokas Yhtenäisen Venäjän ehdokkaalle. Siksi Navalnyin verkoston kehittämä ”älykkään äänestämisen” järjestelmä suosittelee monesti juuri kommunistien ehdokkaan valitsemista.
– Nämähän eivät sulje toisiaan pois — Ajattelisin niin, että ilman tätä ’älykästä äänestämistäkin’ moni näkee kommunistit luontevana vastavoimana valtapuolueelle, vaikka he ovatkin systeemiopposition osa, Laine sanoo.
Kommunistien kokemisesta uhkaksi ovat kielineet joidenkin näkyvien puolueen ehdokkaiden sulkeminen pois vaaleista sekä esimerkiksi tuore ja laajalle levinnyt epämääräinen video, jossa puolueen edustajien väitettiin vieneen kukkia Stalinin salaisen poliisin NKVD:n johtajien haudoille. Videon aitoutta ei ole pystytty vahvistamaan.
Laineen mukaan on vaikea arvioida, miten koordinoituja tällaiset vastatoimet ovat. Hän tiivistää kommunistien muodostaman uhan yhteen sanaan: epävarmuus.
– Hallinnon ja valtapuolueen näkökulmasta halutaan vain, että duuman vaalit menisivät nopeasti ja siististi ohi eikä tulisi mitään hämminkiä, Laine sanoo.
Alhaiseksi ennustettu äänestysinto hänen mukaansa ainakin sopii valtaapitäville – kaikkein uskollisimmat äänestäjät kun tapaavat tukea Yhtenäistä Venäjää.