Venäjän karhu näytti kynsiään Georgian sodassa kymmenen vuotta sitten – nyt Matti Vanhanen kertoo, mitä tapauksesta kannattaa oppia

Kymmenen vuotta sitten käyty Georgian sota ei ollut maailmanpoliittisesti niin käänteentekevä kuin sen toisinaan on väitetty olleen, sanoo eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen (kesk.).

Moni pitää vuoden 2008 elokuussa käytyä viiden päivän sotaa osoituksena Venäjän muuttuneesta, entistä aggressiivisemmasta ulkopoliittisesta linjasta.

Tämä näkemys korostui myös silloisen ulkoministerin Alexander Stubbin (kok.) kuuluisassa 080808-puheessa.

Tuolloin Suomen pääministerinä toimineen Vanhasen mukaan muutos oli kuitenkin nähtävissä jo vuoden 2007 Münchenin turvallisuuskonferenssissa, jossa Venäjän silloinen pääministeri Vladimir Putin arvosteli Naton laajentumista kovin sanoin.

Putin korosti, että Venäjä ei hyväksy länsivaltojen tuloa Venäjän lähialueille.

– Georgian sota oli sitten jo toimeenpanovaihetta, jossa Venäjä osoitti, että he ovat tosissaan, heidän rajansa menee tässä. Linjan muutos oli kuitenkin jo tiedossa ennen sotaa, Vanhanen selventää.

Samainen linjanmuutos on näkynyt Vanhasen mukaan jo 11 vuoden ajan muun muassa Krimin valtauksessa, Ukrainan kapinallisjoukkojen tukemisessa, Itämeren kiristyneessä ilmapiirissä ja Syyrian sotaan osallistumisessa.

Venäjä hyökkäsi Georgiaan samana päivänä, kun Vanhanen, Putin ja Yhdysvaltain presidentti George W. Bush istuivat Pekingin kesäolympialaisten avajaisissa.

Vanhanen pyrki heti Putinin juttusille, mutta syvällisemmälle keskustelulle ei ollut aikaa. Tiiviitä yhteyksiä Vanhanen piti EU-tason päättäjiin.

Päävastuun Suomessa kantoi kuitenkin ulkoministeri Stubb, joka oli Etyjin puheenjohtaja.

EU:n ja Etyjin rooli aselevon nopeassa saamisessa olikin todella merkittävä. Sota kesti lopulta vain viisi päivää, Vanhanen korostaa.

Georgian sodasta ei voida syyttää kuitenkaan yksin Venäjää, Vanhanen muistuttaa.

Yhteydenotot georgialaisten ja eteläossetialaisten välillä olivat kestäneet jo useita päiviä. Georgia hyökkäsi Etelä-Ossetiaan 7. elokuuta.

Se saattoi Vanhasen mukaan olla Venäjälle tekosyy hyökätä Georgiaan, sillä venäläiset olivat tukeneet Etelä-Ossetiaa jo aikaisemmin, mutta Georgiakin olisi voinut toimia monella tavalla viisaammin.

George W. Bush paljasti myöhemmin kahdenkeskisissä keskusteluissa Vanhaselle, että yhdysvaltalaiset olivat jo ennen sotaa kehottaneet georgialaisia olemaan provosoitumatta Etelä-Ossetian ja Venäjän häirinnästä.

– Tätä kehotusta georgialaiset eivät uskoneet, Vanhanen summaa.

Georgian presidentin Mihail Saakashvilin toimintaa Vanhanen pitää valtioviisauden näkökulmasta epäammattimaisena.

– Ehkä hänellä kangasteli mielessään Nato-jäsenyys ja Nato-maiden tuki enemmän kuin sitä oli saatavilla.

Mitä Georgian sodasta voitaisiin sitten ottaa opiksi?

Vanhasen mukaan Putinin Münchenissa pitämä puhe osoittaa, että suurvaltojen johtajien sanomiset on aina otettava tosissaan.

– Pitää kuunnella tarkasti, mitä Yhdysvaltain, Venäjän tai Kiinan johtajat sanovat. Silloin voidaan vielä yrittää vaikuttaa siihen, että asiat menisivätkin toiseen suuntaan.

Toinen oppi on Vanhasen mukaan se, että Venäjän kynnys käyttää aseita kansainvälisten konfliktien ratkaisuissa on matala.

– Se suunta pitää saada palautettua takaisin sopimuspohjaiseen toimintatapaan. Se vaatii kärsivällistä diplomatiaa, jossa osoitetaan, että mahdollisuus palata entiseen toimintatapaan on olemassa, kunhan Venäjä sitoutuu siihen omassa politiikassaan.