Venäjälle vieviä teitä ei pidetä kunnossa entiseen malliin – "Jos liikenne on vähentynyt, tie putoaa priorisoinnissa alemmas"
Itärajan sulku vaikuttaa myös Itä-Suomen maanteiden kunnossapitoon. Teiden kunnostusta on suunnattu uudelleen, kun Venäjälle vievien väylien liikennemäärät ovat romahtaneet.
Väylänpidon toimialajohtaja Virpi Anttila Väylävirastosta kertoo, että maanteiden korjaukset asetetaan tärkeysjärjestykseen liikennemäärien ja vaikuttavuuden mukaan.
– Jos ja kun liikenne on vähentynyt, tie putoaa priorisoinnissa alemmas, hän avaa.
Anttila korostaa samalla, että turvallisuutta vaarantavat reiät paikataan itärajankin tieosuuksilla aina.
Väylänpidon johtaja kertoo, että kokonaisuutena teiden vuotuinen uudelleen päällystäminen jakautuu varsin tasaisesti ympäri maata. Isommat, pistemäiset tiehankkeet puolestaan eivät ole Väyläviraston valintoja. Niistä päättää erikseen eduskunta.
– Noissa päätöksissä on taustalla huoltovarmuus, varmaankin myös sotilaalliseen liikkuvuuteen liittyvät asiat, Anttila sanoo.
Maallikko voisi olettaa, että talvien lämpeneminen on Suomessa eduksi tienpidolle, kun maantiet ovat vähemmän aikaa jäisiä. Luulo ei ole tässäkään tiedon väärti: teiden kunnossapidon kannalta vanhan ajan pitkät kylmät talvet olisivat hyviä, Anttila toteaa.
– Voi sanoa kehitystrendistä, että maanteiden tilanne on talvi talvelta hankalampi. Niin kutsutun ikuisen marraskuun raja nousee enemmän ja enemmän kohti maan pohjoisosaa. Tämä on haitta niin talvihoidon, liukkauden torjunnan kuin päällystevaurioidenkin kannalta.
Entä miten kulunut talvi kohteli Suomen tiestöä?
– Talvi oli Pohjois-Suomessa vaativa, koska lämpö sahasi nollan molemmin puolin. Tuo on aina teiden talvihoidossa tosi hankalaa. Sanoisin silti, että talvi ei ollut kaikkein pahimpia. Kevään tilanteesta puolestaan kertoo kelirikko, joka on ainakin vielä ihan maltillinen.
Asvaltin reikiintyminen ei ole sekään ollut nyt valtakunnan mitassa erityisen yleistä, Anttila sanoo.
Koska valtion rahakirstusta on jaettu viime vuodet niukkuutta, saattaa yllättää, että Väyläviraston johdosta heltiää kiitos tienpidon määrärahoille.
– Tämä ja viime vuosi ovat olleet meille erinomaisia lisärahoituksen vuoksi. Vuonna 2024 lisäpanostus oli 250 miljoonaa ja tänä vuonna 200 miljoonaa euroa, Anttila kertoo.
Normaalisti päällysteisiin, niiden paikkauksiin ja tiemerkintöihin on käytössä vuosittain noin 180 miljoonaa euroa.
– Tänä vuonna summa on kaksinkertainen, noin 360 miljoonaa euroa.
Suomen tiestö on kuitenkin niin ikääntynyttä, että viime vuoden lisärahoituksella saatiin korjausvelan kasvu vain hetkellisesti pysähtymään.
– Kun rahoituksen hyvä taso jatkuu tänä vuonna, pääsemme korjaamaan yhä enemmän muitakin kuin vilkkaita teitä.
Anttilan mukaan korjausvelan kääntäminen hitaaseen laskuun edellyttäisi noin 4 000 tiekilometrin päällystämistä vuosittain.
Teiden päällystystyöt alkavat yleensä huhtikuun lopulla, ja ne saattavat jatkua säästä riippuen lokakuulle. Väylänpidon johtaja vinkkaa, että automatkalle kotimaassa lähtevien kannattaa katsoa ajantasainen tilanne netin Suomen väylät -karttapalvelusta.