Vasemmistoliitto ei hyväksy töihin määräävää sääntelyä silloinkaan, jos hoitajia irtisanoutuu joukolla
Hallituksella on aiemmasta työtaistelusta mahdollisesti käyttökelpoista lainsäädäntöä potilasturvallisuuden takaamiseksi, jos hoitajat päättävät irtisanoutua sankoin joukoin. Lain käyttäminen saattaisi kuitenkin synnyttää riitaa hallituksen sisällä.
Hoitoalan järjestöt Tehy ja Super peruivat keskiviikkona alkavaksi ilmoitetun hoitajalakon ja kertoivat aloittavansa sen sijaan joukkoirtisanoutumisen valmistelun. Niiden mielestä aiemmin valmistelussa ollut potilasturvallisuuslaki veisi hoitajien lakko-oikeuden, minkä vuoksi tarvitaan järeämpiä työtaistelutoimia.
Jos järjestöt toteuttavat joukkoirtisanoutumisen, hallitus joutunee pohtimaan töihin pakottavaa lainsäädäntöä. Se voisi muistuttaa lainsäädäntöä, josta säädettiin vuonna 2007, jolloin hoitajat uhkasivat viimeksi joukkoirtisanoutumisella.
– Esityksen tarkoituksena oli varmistaa potilasturvallisuuden vähimmäistaso tilanteissa, joissa työhön jäävä henkilöstö ei riittäisi turvaamaan hoidossa olevien henkeä tai terveyttä, tiivisti sosiaali- ja terveysministeriön (STM) osastopäällikkö Satu Koskela sähköpostilla STT:lle lain sisältöä.
Koskelan mukaan tarkoituksena oli, että potilasturvatyöhön määrättävät olisivat olleet ensisijassa työtaistelun vuoksi irtisanoutuneita ja vain hyvin poikkeuksellisessa tapauksessa muita riittävän ammattitaitoisia työntekijöitä. Ammattihenkilö olisi kuitenkin voitu määrätä työhön siitä riippumatta, onko hän irtisanoutunut, muusta syystä työelämän ulkopuolella vai töissä muualla.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi keskiviikkona, että hallituksen on varauduttava mahdolliseen joukkoirtisanoutumiseen.
– Varmasti katsotaan aiempaa lainsäädäntöä, mitä on vastaavissa tilanteissa jouduttu valmistelemaan.
Hallituspuolue vasemmistoliitto linjasi torstaina, ettei se aio hyväksyä jatkossakaan lainsäädäntöä, joka pakottaa hoitajat töihin.
– Sama asia pätee tilanteessa, jos tulee joukkoirtisanomisia, sanoo puoluejohtaja Li Andersson Facebookissa.
Vasemmistoliitto arvioi, että niin sanottu pakkolaki jopa vaikeuttaa potilasturvallisuuden takaamista entisestään.
– Hoitajia ei saada töihin pakolla, vaan takaamalla terveys- ja hyvinvointialan ammattilaisille hyvät edellytykset tehdä vaativaa työtään ja kohtuullinen korvaus kovasta työstä, Andersson kirjoittaa.
Anderssonin kirjoituksesta uutisoi myös ainakin Kansan Uutiset.
Ihan hetkessä hoitajien irtisanoutumiset eivät astuisi voimaan. Esimerkiksi Tehy-lehti kertoo, että kun työntekijä sanoo työsuhteen irti, irtisanomisaika on alle viiden vuoden työsuhteesta kaksi viikkoa ja yli viiden vuoden työsuhteesta kuukausi. Määräaikaista työsuhdetta ei voi irtisanoa, elleivät työnantaja ja työntekijä ole sopineet siitä työsopimuksella tai työsuhteen aikana erikseen.
Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen on kertonut, että monet hoitajista ovat valmiita ilmoittamaan Valviralle ammattioikeutensa poistamisesta, jos heitä yritetään pakottaa lailla töihin.
Kunta-alan pääneuvotteluryhmä keskusteli torstaina työriidan tilanteesta. Tapaamisen koolle kutsunut sovittelulautakunnan puheenjohtaja Elina Pylkkänen kertoi STT:lle sähköpostitse, että sovittelulautakunta jatkaa työskentelyään perjantaina. Hänen mukaansa neuvotteluosapuolet jatkavat keskinäisiä neuvottelujaan perjantaina.