Varhaislapsuutta kuormittavat tekijät voivat lisätä adhd:n puhkeamisen riskiä – neuvolakäynnit ja varhaiskasvatus toimivat perheiden tukena
Varhainen puuttuminen lapsuuden kuormittaviin tekijöihin voi ehkäistä adhd:n eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön piirteiden kehittymistä, selviää tuoreesta lastenpsykiatriaa koskevasta tutkimuksesta. Varhaislapsuutta kuormittavat tekijät, kuten lapsen varhaiset uniongelmat, vanhemman masennusoireet tai kielteinen perheilmapiiri, lisäävät adhd-oireiden puhkeamisen riskiä myöhemmällä iällä.
Tutkimustulos osoittaa, että perheiden kokemiin haasteisiin kannattaa tarttua varhain ja tarjota tarvittavaa tukea.
Lastenpsykiatri ja väitöskirjatutkija Hanna Huhdanpää näkee, että riskitekijöitä voi seuloa esimerkiksi neuvolassa, jossa voidaan tarjota muun muassa vanhemmuustaitojen vahvistamista. Masennusoireista kärsiviä vanhempia taas voi ohjata tuen piiriin, ja lasten uniongelmia tulee hoitaa jo varhaisvaiheista lähtien.
– Vanhemman masennuksen hoito on valtavan tärkeää lapsen kokonaiskehitystäkin ajatellen. Masentunut vanhempi ei välttämättä jaksa olla sensitiivinen ja johdonmukainen, Huhdanpää sanoo.
Tutkimuksessa myös raskaudenaikainen ja synnytyksen jälkeinen masennus liittyivät lapsen adhd-piirteisiin.
Huhdanpään mukaan varhaiskasvatuksella on suuri merkitys lapsen keskittymisvaikeuksien hoidossa ja kuntoutuksessa.
– Diagnoosista riippumatta ylivilkkaat lapset tarvitsevat ikäistään enemmän aikuisen tukea ja ohjausta, hän kertoo.
Varhaiskasvatus voi olla monelle lapselle ensimmäinen paikka, jossa oireet tulevat ilmi, jolloin myös avun hakeminen osittain käynnistyy. Huhdanpään mukaan sopivien ohjauskeinojen käyttöönotto ja riittävä aikuisen tuki esimerkiksi kuvallisen tuen, riittävän pieneksi pilkottujen ohjeiden ja ennakoitavan arjen rytmin löytyminen on tärkeää. Näin lapsi oppii hiljalleen ikätasoisia taitoja, jolloin ryhmässä toimiminen helpottuu ja päivät sujuvat paremmin
– Tutkimuksiin kannattaa hakeutua, kun lapsella on pienestä asti useassa eri ympäristössä merkittäviä keskittymisvaikeuksia, Huhdanpää sanoo.
Neuropsykologian dosentti Maarit Virta-Jämiä kertoo, että adhd:sta puhutaan nykyisin enemmän. Kun tietoa on enemmän, ihmiset myös tunnistavat vaikeuksiaan helpommin. Hänen mukaansa aikuinenkin saattaa hakeutua tutkimuksiin esimerkiksi siinä vaiheessa, kun omalla lapsella todetaan adhd, ja aikuinen huomaa itsellään samanlaisia vaikeuksia.
Virta-Jämiä kertoo, että selvät oireyhtymään liittyvät vaikeudet vaikuttavat henkilön kykyyn pärjätä koulussa, millä voi olla monenlaisia seurauksia. Heikko koulusuoriutuminen vaikuttaa esimerkiksi jatko-opintomahdollisuuksiin, mutta vaikutukset voivat olla laajemmat. Virta-Jämiän mukaan kouluajan epäonnistumisen kokemukset voivat vaikuttaa ihmisen käsityksiin itsestään oppijana ja ihmisenä.
– Ihmiselle saattaa muodosta käsitys, että ei pysty oppimaan tai on huono. Nämä heijastuvat heikkona itsetuntona ja saattavat osaltaan altistaa esimerkiksi masennukselle, hän kertoo.
Virta-Jämiän mukaan viimeisen sadan vuoden aikana paljon muuttunut yhteiskunta on vaikuttanut myös adhd-oireisten työskentelyyn.
– Maatalousyhteiskunnassa löytyi enemmän työpaikkoja, joissa adhd-oireinen pärjäsi. Nykyään digitalisaatio on lähes kaikkialla ja monet työt vaativat paikallaan olemista sekä pitkäaikaista keskittymistä, mikä on useille adhd-oireisille vaikeaa, hän kertoo.
Virta-Jämiän vastaanotolla on alkanut näkymään myös koronan vaikutukset opiskelijoihin. Aiemmin osa opinnoissa riittävästi pärjänneistä adhd-oireisista on kokenut etäajan vaikeaksi opintojen kannalta.
Tietoisuutta oireyhtymästä on lisännyt myös sosiaalinen media, josta löytyy muun muassa useita oireista informoivia tilejä.
– On ilman muuta hyvä, että tietoisuus lisääntyy ja ihmiset osaavat hakeutua tutkimuksiin, jos heillä on oireita, Virta-Jämiä sanoo.
Hän kuitenkin muistuttaa, että lähes kaikki tunnistavat itsellään oireita esimerkiksi väsyneenä tai kuormittuneena. Keskittyminen voi herpaantua tai asioiden aloittaminen on vaikeaa. Keskeisenä asiana tutkimuksiin hakeutumiselle Virta-Jämiä pitää sitä, jos oireista aiheutuu merkittäviä haittoja esimerkiksi opinnoissa, töissä tai ihmissuhteissa.
– Tutkimuksissa asiaan perehtynyt lääkäri, usein psykiatri, tekee haastattelun. Muita tarvittavia tutkimuksia voivat olla esimerkiksi neuropsykologinen tutkimus, laboratoriokokeet ja aivojen magneettikuvaus, Virta-Jämiä kertoo.
Tällä viikolla vietetään Adhd-liiton adhd-viikkoa. Liitto muun muassa julkaisee Facebookissa Mun adhd -videosarjan, joka käsittelee elämää adhd:n kanssa. Lokakuuta pidetään Euroopassa adhd-tietoisuuskuukautena.