Varhaislapsuus maatalousympäristössä saattaa vähentää diabetesriskiä, suomalaistutkimus kertoo

Suomalaiset tutkijat havaitsivat maanpeitetietoa analysoimalla, että lapsilla, jotka asuivat ensimmäisen ikävuotensa lähellä maatalousalueita, oli keskimäärin pienempi riski sairastua tyypin 1 diabetekseen kuin kaupunkimaisessa ympäristössä asuneilla lapsilla.

Tutkimuksessa maatalousympäristö koostui pelloista, hedelmä- ja marjaviljelmistä sekä laidunmaista, kun taas kaupunkiympäristö koostui rakennetusta ympäristöstä (muun muassa teollisuuden, palveluiden ja liikenteen alueet sekä asuin- ja virkistysalueet).

Tutkimuksessa saatiin viitteitä siitä, että ilmiö voisi selittyä ympäristöstä kotiin kulkeutuvalla mikrobistolla. Maatalousympäristön mikrobiston on todettu olevan monipuolista, mikä puolestaan saattaisi suojata lapsia tyypin 1 diabetekseen liittyvältä immunologiselta häiriöltä.

– Aiemmissa tutkimuksissa altistuminen ympäristön monipuoliselle mikrobistolle on vähentänyt myös allergisten sairauksien riskiä. Onkin mahdollista, että kaupungistumisen myötä suojaavan mikrobialtistuksen väheneminen on myötävaikuttanut paitsi tyypin 1 diabeteksen myös muiden immuunivälitteisten sairauksien nopeaan yleistymiseen, FM Noora Nurminen Tampereen yliopistosta sanoo tiedotteessa.

Nyt julkaistu tutkimus on osa hänen väitöskirjatutkimustaan.

– Näyttää siltä, että varhaislapsuuden mikrobialtistus voi parantaa immuunijärjestelmän säätelyä ja estää sen haitallisia ylilyöntejä, jotka ovat muun muassa allergisten sairauksien ja tyypin 1 diabeteksen takana, jatkaa professori Heikki Hyöty Tampereen yliopistosta.

Hyöty painottaa myös suomalaisen Tyypin 1 diabeteksen ennustaminen ja ehkäisy tutkimuksen (DIPP-tutkimus) tärkeää merkitystä uuden tutkimustuloksen saavuttamisessa, sillä analyysi perustui Tampereella, Turussa ja Oulussa syntymästä lähtien seurattujen yli 10 000 DIPP-tutkimukseen osallistuneen lapsen tietoihin.

Dosentti Aki Sinkkonen Luonnonvarakeskuksesta toteaa, että ympäristön biologinen monimuotoisuus on nopeasti vähenemässä ja sen myötä myös ympäristön mikrobisto köyhtyy.

– Metsämaan ja maalaisympäristön mikrobisto on lähtökohtaisesti rikasta, mutta ihmistoiminta on johtanut monien, runsasmikrobisten luontotyyppien uhanalaistumiseen. Lisäksi kaupungistuminen on katkaissut yhteytemme ympäristön mikrobeihin.

Sinkkonen ja Hyöty ovat etsineet tämän yhteyden palauttamiseen. Tampereen yliopistollisessa keskussairaalassa (TAYS) etsitään parhaillaan vapaaehtoisten allergiaperheiden vastasyntyneitä lapsia PREVALL-tutkimukseen, jossa vauvat saavat päivittäisen ”metsäkylvyn”. Tavoitteena on selvittää, suojaako lapsen iholle ja vaatteisin annettava sammal- ja metsämaapohjainen pulveri allergian kehittymiseltä.