Vapaamuurarijärjestö haluaa parantaa salaseuran mainettaan – naiset eivät kuitenkaan pääse jäseniksi eikä näistä kahdesta asiasta puhuta
Suomen suurloosin alaiset vapaamuurarit juhlivat tänä vuonna sata vuotta jatkunutta toimintaansa.
Amerikansuomalaiset perustivat vuonna 1922 Helsinkiin Suomen ensimmäisen loosin yli sataan vuoteen. Suomessa oli ollut vapaamuuraritoimintaa jo 1700-luvulla, mutta 1800-luvulla Venäjän vallan alla vapaamuuraritoiminta keskeytettiin ja lopulta kiellettiin.
Englannista lähtöisin oleva nykymuotoinen vapaamuurarius on saanut kansan keskuudessa mainetta salamyhkäisenä hyvävelikerhona. Tätä kuvaa vapaamuurarit haluavat kuitenkin hälventää.
– Meillä on vähän sellainen maine kansalaisten keskuudessa, että olemme salamyhkäinen järjestö. Sitä me emme kyllä suinkaan ole, linjaa Suomen suurloosin suurmestari Jukka Viinanen.
Suomen Suurloosi ry, eli käytännössä Suomen loosien keskusjärjestö, perustettiin vuonna 1924. Siksi Suomen vapaamuurarien satavuotisjuhlintaa jatketaan myös kahden tulevan vuoden aikana.
Lauantaina Helsingin Musiikkitalossa järjestettävässä vapaamuurarikonsertissa kuullaan sävellyksiä muun muassa Jean Sibeliukselta, joka oli 1922 Suomen Helsingin loosin perustajajäseniä. Sibelius on säveltänyt myös Suomen vapaamuurareille rituaalimusiikin, mikä on suomalaisen vapaamuurariuden erikoisuus.
Suurloosin hankejohtaja Lauri Helaniemen mukaan vapaamuurareilla on kaksi asiaa, joista he eivät puhu: opetusmetodiikka ja toisen jäsenyys.
Toisen jäsenyyttä vapaamuurarijärjestöön ei saa paljastaa ilman henkilön lupaa. Helaniemi huomauttaa, että nykyisin myös Euroopan unionin tietosuoja-asetus kieltää tämän.
– Me olemme olleet parisataa vuotta etuajassa. Nykyäänhän mikään yhdistys ei saa periaatteessa kertoa, kuka on jäsen, Helaniemi sanoo.
Vapaamuurarien oppiminen tapahtuu rituaalin avulla, jonka opetusmetodit pidetään salassa.
– Siinä ei ole sinänsä mitään salattavaa, mutta se on meidän opetusmenetelmämme. Jos se paljastetaan etukäteen tulevalle jäsenelle, se menettää yllätyksellisyytensä, Viinanen sanoo.
Vapaamuurarit ovat saaneet osakseen myös syytöksiä siitä, että järjestö muodostaa hyväveliverkoston. Vapaamuurarien perussääntö kieltää kuitenkin omaneduntavoittelun, eikä järjestöllä ole myöskään yhteiskunnallisiin kysymyksiin kantaa.
Kansalliset suurloosit ovat suvereeneja, eikä vapaamuurareilla ole kansainvälistä johtoa. Suurloosit edellyttävät toisiltaan kansainvälistä tunnustamista, mitä kautta syntyy yhteys ulkomaisiin järjestöihin.
Monien muiden suurloosien tapaan Suomen suurloosi jäädytti suhteet Venäjän suurloosiin, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.
– Silloin annoin määräyksen, että sinne ei olla yhteyksissä, sanoo Viinanen.
Viinasen mukaan järjestössä ollaan tietoisia paineesta tehdä muutoksia järjestön toimintaan. Naiset eivät edelleenkään pääse vapaamuurariloosien jäseniksi vuodelta 1723 olevan perussäännön vuoksi.
– Jokainen järjestöön tuleva lupautuu noudattamaan näitä sääntöjä. Kun ei ole mitään suurloosia korkeampaa yläjärjestöä, jolta voisi pyytää muutosten tekemistä, niin niiden muuttamiseksi ei ole mitään mekanismia, Viinanen sanoo.
Suomessa toimii muutamia suurloosin ulkopuolella toimivia vapaamuurarijärjestöjä, jotka ottavat jäsenikseen myös naisia.