Vanhuspalvelulaki uudistetaan kahdessa osassa – sitova hoitajamitoitus säädetään ensin
Vanhuspalvelulakia päivitetään kahdessa osassa, kertoo perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.).
Ensimmäiseksi hallitus aikoo säätää kiireellisesti sitovan vähimmäismitoituksen (0,7) ympärivuorokautiseen hoivaan. Mitoituksen toteutuksessa otetaan huomioon hoitoisuus eli se, miten paljon hoitoa vanhukset tarvitsevat.
Lisäksi hallitus selvittää hoivan tukipalvelujen tarpeen. Kiuru arvioi, että selvitystyölle on annettava joitain viikkoja aikaa.
Henkilöstökysymysten ratkaisun jälkeen vanhuspalvelulakia päivitetään laajemmin. Kiurun mukaan toinen vaihe lähtee liikkeelle joulun jälkeen.
Kiuru arvioi, että uudistuksen toteuttamiseksi vanhuspalveluihin tarvitaan 4 000 uutta hoitajaa. Hän korostaa, että vähimmäismitoituksen lisäksi on turvattava myös omaishoidon ja kotihoidon resurssit.
– Muuten käy niin, että saamme kyllä mitoituksen kuntoon ympärivuorokautisessa hoivassa, mutta kotihoidossa ei ole enää työntekijöitä. Se hinta olisi liian suuri maksettavaksi, Kiuru sanoo.
Asian ratkaisemiseksi hallitus aikoo osoittaa lisää rahaa kotihoidon kehittämiseen.
Kiuru esitteli hallituskauden tavoitteitaan tänään aamulla yhdessä sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekosen (vas.) kanssa sosiaali- ja terveysministeriössä (STM).
Pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallitus on luvannut 1 000 lääkäriä terveyskeskuksiin, jotta hoitoon pääsy nopeutuisi ja seitsemän vuorokauden hoitotakuu toteutuisi.
Hoitotakuun voimaantuloon kaavaillaan kuitenkin joidenkin vuosien mittaista siirtymäaikaa.
STM:n sosiaali- ja terveydenhuollon ohjausosaston osastopäällikön Pasi Pohjolan mukaan takuun toteuttamiseen on kaavailtu noin 150 miljoonaa euroa vuosille 2020–2022. Summa tarkentuu, kun hallitus päättää tulevasta talousarviosta.
Tällä hetkellä kiireettömään hoitoon pääsy vaihtelee laajasti ympäri Suomea.
Ministeriön arvion mukaan lähes 60 prosenttia suomalaisista ei pääse lääkäriin alle viikossa. Pohjola kertoo, että alueellisesti kirjo on iso: osassa Suomea kiireettömään hoitoon pääsyä joutuu jonottamaan jopa 8–9 viikkoa.
Kiurin mukaan erityisesti lääkäreitä pitäisi saada houkuteltua terveyskeskuksiin.
– Viime kädessä henkilökunnan saatavuus riippuu siitä, lähtevätkö lääkärit muista tehtävistä töihin julkiselle sektorille toteuttamaan tätä suurta tavoitetta.
Hallitus aikoo kehittää terveyskeskuksia muun muassa lisäämällä erikoislääkärien vastaanottoja perusterveydenhuollon puolelle.
Samaan aikaan, kun terveyskeskuksia kehitetään, hallitus laittaa liikkeelle myös sote-palvelujen rakenneuudistuksen.
Rakenneuudistus lähtee tälläkin kertaa 18 maakunnan perustamisesta, mutta maakuntiin siirtyy ainoastaan sote-palvelut, ensihoito ja pelastustoimi.
Maakuntien laajempaa monialaisuutta ja rahoitusta pohditaan parlamentaarisessa valmistelussa. Päätöksiä on Kiurun mukaan tarkoitus tehdä sitten, kun sote-palvelujen rakenneuudistus on valmis.
