Valtonen: Palestiina-vetoomus on Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kirjausten piirissä
Suomen hyväksymä vetoomus Palestiinan tunnustamiseen kannustamisesta on ulkoministeri Elina Valtosen (kok.) mukaan täysin Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kirjausten ja hallituksen yksimielisesti sopimien kantojen piirissä.
Valtosen mukaan Suomen kanta kahden valtion malliin on vahvistettu vuosi sitten eduskunnan laajasti hyväksymässä ulko- ja turvallisuuspolitiikan selonteossa.
– Siinä todetaan selvästi, että Suomi toisaalta on kahden valtion mallin takana, mutta toisaalta myös haarukoi ehtoja sille, missä kohtaa Palestiinan valtion tunnustaminen voisi tulla kyseeseen, Valtonen sanoi.
Suomi hyväksyi vetoomuksen keskiviikkona yhdessä 14 muun maan kanssa. Valtonen kommentoi asiaa torstaina tiedotustilaisuudessa Etyj-konferenssissa.
Valtosen mukaan Suomi on kansainvälisten kumppaneidensa kanssa pyrkinyt hakemaan Gazaan tulitaukoa ja apua palestiinalaisille, mutta samalla pitämään yllä toivoa sille, että kahden valtion malli olisi jonain päivänä mahdollinen.
– Tällä viikolla otettiin merkittäviä, konkreettisia askeleita kohti kahden valtion mallia, Valtonen sanoi.
Valtonen painotti, että nyt ei pidä keskittyä pelkästään Palestiinan valtion tuleviin toimintaedellytyksiin, vaan myös Israelin oikeuteen turvalliseen tulevaisuuteen.
– Se edellyttää toimia tulevalta palestiinalaishallinnolta, josta pitää siivota kaikki ääriainekset pois. Hamas ei saa olla vallassa, Hamas pitää riisua aseista, Valtonen sanoi.
Erillisessä keskiviikkona julkistetussa lausunnossa vaadittiin, että äärijärjestö Hamas luopuu Gazan hallinnasta ja luovuttaa aseensa Länsirantaa hallitsevalle palestiinalaishallinnolle. Lausunnon allekirjoittivat EU:n lisäksi 17 maata ja Arabiliitto.
Valtonen painotti tiedotustilaisuudessa, kuinka merkittävä edistysaskel arabimaiden sitoutuminen yhteiseen lausuntoon oli. Hän muistutti, että kaikki arabimaat eivät ole tunnustaneet Israelin valtiota.
Arabimaat ja Lähi-idän maat tuomitsivat lausunnossa ensimmäistä kertaa Hamasin ja vuoden 2023 lokakuun alun hyökkäyksen sekä vaativat Hamasin riisumista aseista ja sen sulkemista palestiinalaisalueiden hallinnon ulkopuolelle.
Maat myös ilmaisivat ensimmäistä kertaa selvästi aikomuksensa normalisoida suhteet Israeliin tulevaisuudessa.