Valtiovarainministeri Saarikko ei lähde edistämään kotitalouksien velkakattoa – ylivelkaantumiseen vastataan muiden keinojen avulla

Politiikka

Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) sanoo STT:lle, ettei hän lähde edistämään valtiovarainministeriössä valmistelussa ollutta kotitalouksien velkakattoa. Hän kuitenkin painottaa olevansa huolissaan kotitalouksien liiallisesta velkaantumisesta. Saarikon mukaan velkakatto ei ole kuitenkaan paras keino velkaantumisen hillitsemiseen.

– Mielestäni kotitalouksien velkaantumista täytyy rajoittaa puuttumalla sellaisiin ongelmiin, jotka muodostavat aidosti riskejä, Saarikko sanoo.

Hän aikoo esittää muulle hallitukselle, että muita valtiovarainministeriön ehdottamia keinoja velkaantumisen suitsimiseksi edistetään, mutta velkakattoa ei.

Valtiovarainministeriön työryhmä ehdotti syksyllä 2019, että kotitalouksien kaikkien luottojen määrä saisi olla enintään 4,5 kertaa kotitalouden vuotuisten bruttotulojen verran, kun kotitalous hakee uutta luottoa. Asuntolainan takaisinmaksuaika saisi olla enintään 25 vuotta.

Asuntolainat ovat kuitenkin kasvaneet sen jälkeen, joten Suomen Pankin laskelmien mukaan velkakaton pitäisi asettua noin viisinkertaiseksi vuosittaisiin bruttotuloihin nähden, jos vaikutukset lainanmyöntöön halutaan pitää samalla tavalla vähäisinä kuin työryhmän alkuperäisessä ehdotuksessa.

Taloyhtiö taas saisi valtiovarainministeriön työryhmän ehdotuksen mukaan lainaa enintään 60 prosenttia myytävien asuntojen velattomasta hinnasta. Takaisinmaksuaika voisi olla enintään 25 vuotta, eikä lyhennysvapaita saisi olla viiteen vuoteen asunnon valmistumisesta.

–  Minulla on yleishuoli velkaantumisesta ja me tulemme edistämään valtaosaa työryhmän esittämistä keinoista, mutta ei tätä yhtä osaa. Nyt mietitään mitä näistä keinoista voidaan pitää oikeasuhtaisina, reiluina ja toimivina, Saarikko sanoo.

Poliittiset linjaukset on Saarikon mukaan tarkoitus tehdä alkusyksystä. Tarkat luvut varmistuvat poliittisessa harkinnassa.

Saarikko kertoo suhtautuvansa velkakattoon kriittisesti, sillä oman kodin hankinta ei ole kotitalouksien velkaantumisessa kaikkein keskeisin ongelma.

–  Varsinkin silloin kun velan kokonaismäärä ja hoitokulut ovat selvästi ostajan tiedossa eikä häivytetty esimerkiksi taloyhtiölainaosuudeksi, hän sanoo.

Hän lisää, että kotitalouksien asuntoluottoja jo tälläkin hetkellä rajoitetaan muulla pankkisääntelyllä. Saarikon mukaan kriittisen suhtautumiseen liittyy myös arvopohjainen näkökulma.

–  Ajattelen, että oma koti on keskeinen osa suomalaisten varallisuutta ja vaurastumista. Suhtaudun varauksellisesti välineeseen, joka osuu nimenomaan tällaisen omaisuuden hankintamahdollisuuksiin.

Hän lisää, ettei hän halua, että Suomessa omistusasumisesta tulee vain varakkaiden yksinoikeus.

Tulosidonnaisen lainakaton ongelmat liittyvät Saarikon mukaan myös yhteisomistussuhteisiin, jotka ulottuvat kotitalouksien ulkopuolelle. Tällaisia ovat esimerkiksi mökin omistaminen yli sukupolvien ja sisarusten välillä.

–  Sama velka tulisi luetuksi useissa eri talouksissa täysimääräisesti kunkin perheen lainakattoon, vaikka omistaisi vain puolet mökistä, hän sanoo.

Iso ongelma liittyy Saarikon mukaan taloyhtiölainoihin.

–  Taloyhtiölainojen hoitomenot eivät ole kovinkaan läpinäkyviä, kun niissä on erilaisia lyhennysvapaita. Sitä kautta erityisesti uusissa, isojen lainojen taloyhtiöissä asumismenot voivat tulla mitoitetuiksi väärin ja oman talouden liikkumisvara tulee arvioiduksi väärin.

Hänen mukaansa tällaiset rakenteet lisäävät kotitalouksien velkaantumisriskiä huomattavasti enemmän kuin asuntolainat.

Hallitus suunnittelee myös muita velkaantumista suitsivia lakeja. Monet niistä liittyvät pikavippeihin, joita koskevan lainsäädännön valmistelu on pääasiassa oikeusministeriön hallinnon alalla. Hallitus kaavailee lisäksi positiivista luottorekisteriä.

Valtiovarainministeriössä valmistelussa on lisäksi se, että pikavippien valvonta siirtyisi Finanssivalvonnalle. Tällöin kotitalouksien luotonantoa valvottaisiin yhdestä ja samasta paikasta.

Korona-aikana pikavippien mainonta kiellettiin ja niiden korkokattoa alennettiin. Saarikko sanoo odottavansa asiasta oikeusministeriön arviota, ja hänestä on välttämätön perata läpi, millaisia vaikutuksia korona-ajan tiukemmalla sääntelyllä on ollut.

Hän sanoo suhtautuvansa avoimesti siihen, että pikavippejä rajoittavasta sääntelystä tulisi pysyvämpää.

Saarikon edeltäjä Matti Vanhanen jakoi Suomen Pankin huolen kotitalouksien velkaantumisesta. Hän on sanonut muun muassa Demokraatille, että pitää perusteltuna sitä, että luodaan rajoja.

–  Tuolloinen 450 prosentin raja suhteutettuna asuntojen hintakehitykseen vastaa tällä hetkellä noin 500 prosentin rajaa eli valintaa pitää tehdä suunnilleen tällä tasolla. Se on oikeastaan hätkähdyttävän suuri ero, hän sanoi.

Vanhanen sanoi toukokuussa, että velkakaton raja pitäisi asettaa niin, että se tämän hetken tilanteen mukaan olisi mahdollisimman neutraali ja että se samalla hillitsisi tulevaisuuden hintojen nousua suhteessa ansiotulojen nousuun.

Suomen Pankki vaati toukokuussa velkakaton ja asuntolainojen pituusrajoituksen ottamista käyttöön viipymättä. Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen kertoi tiedotustilaisuudessa, että velkakatto pitäisi asettaa viisinkertaiseksi suhteessa lainanottajan bruttotuloihin.

Suomen Pankin mukaan pitkiä, jopa 40 vuoden asuntolainoja nostetaan nyt enemmän kuin koskaan. Entistä suurempi osa uusien asuntolainojen määrästä on Suomen Pankin mukaan myönnetty ihmisille, joilla on runsaasti velkaa heidän tuloihinsa nähden.

Suomen Pankin mukaan kotitalouksien pitkään kasvanut velkaantuminen uhkaa heikentää Suomen kykyä selvitä tulevista talouskriiseistä.

Suuret velka-tulosuhteet ovat yleisempiä kasvukeskuksissa kuin muualla Suomessa. Suomen Pankin ekonomisti Ville Voutilainen sanoi aiemmin STT:lle, että kotitalouksien velkakatto vaikuttaisi eniten niihin, joilla on jo ennestään paljon velkaa. Se ei iskisi ensisijaisesti ensiasunnon ostajiin.

–  Uusia asuntolainoja hakeneista henkilöistä suurimmat velka-tulosuhteet ovat niillä, joilla on vanhaa velkaa jo ennestään. Nämä ovat muun muassa vanhoja asuntolainoja ja kulutusluottoja, Voutilainen sanoi.

Finanssivalvonnan ja Suomen Pankin laskelmien mukaan viime vuonna uusien asuntolainojen euromäärästä noin 28 prosenttia myönnettiin kotitalouksille, joiden velka-tulosuhde oli uuden lainan myötä yli 450 prosenttia. Noin 21 prosenttia myönnettiin kotitalouksille, joiden velka-tulosuhde oli yli 500 prosenttia.

Uusien ensiasunnon ostajien tyypillinen velka-tulosuhde oli noin 368 prosenttia. Asunnonvaihtajilla se oli 356 prosenttia ja sijoitusasunnon ostajilla 330 prosenttia.

Juttu päivitetty kauttaaltaan klo: 10:55.