Kaksi kolmasosaa autoilijoista toimii virheellisesti hälytysajoneuvojen kanssa
Arviolta kolmasosa Suomen autoilijoista pistää nykyisin hätävilkun päälle, kun hälytysajossa oleva ajoneuvo ohittaa heidät, sanoo palomestari Eerik Pudas Pohjois-Savon pelastuslaitokselta. Pudas oli mukana suunnittelemassa hätävilkun käytön uusittua ohjeistusta, joka julkistettiin runsaat kaksi vuotta sitten.
– Loput kaksi kolmasosaa kuljettajista toimii hälytysajoneuvon saapuessa takaa muilla tavoin, kuten käyttää suuntavilkkua tai jarruttee jollekin levikkeelle, Pudas täydentää.
Keskeinen syy ohjeistuksen muutokselle oli se, että suomalainen on tottunut jarruttamaan pikaisesti, kun hän havaitsee takana sinivilkut päällä lähestyvän auton.
– Jos ja kun tuossa tilanteessa jarrutetaan yhtäkkiä rajusti, syntyy peräänajon riski. Perään voi törmätä myös hälytysajoneuvo, varsinkin raskas paloauto pysähtyy hitaasti. Hyvä ohje kuljettajille on jatkaa ajamista entisellä nopeudella. Pumppaava liike hidastaa koko liikennettä.
Hätävilkkua käyttävä auto myös varoittaa vastaan tulevia kuskeja siitä, että paloauto, ambulanssi tai poliisiauto on odottamassa ohitusmahdollisuutta.
Liikenneturvan koulutusohjaaja Erkka Savolainen täydentää, että hätävilkun uusi käyttötapa sai alkunsa viranomaisten havaitsemista ongelmista.
– Pelastuslaitos ja poliisi olivat tätä miettineet. On sattunut peräänajoja, kun ratissa oleva säikähtää että nyt hälytysajoneuvo tulee takaa, ja jarruttaa voimakkaasti.
Hätävilkun käyttöön saattaa olla kynnystä aiempien sääntöjen vuoksi. Ennen tieliikennelain tuoreinta uudistusta oli Suomessa kiellettyä pistää hätävilkkua päälle liikkuvassa, normaaliajossa olevassa autossa.
– Kun laki sitten muutti käyttöehtoja, päätimme suosittaa sitä tähän uuteen käyttöön, palomestari Pudas lisää.
Hänen mukaansa on syytä huomata, että hälytysajossa ei kaikissa tapauksissa käytetä sireeniä. Kun siis näkee siniset vilkut takana, saa ja tulee käyttää omaa hätävilkkua.
Hätävilkun käyttö liikkuvassa autossa on tarkoitettu Suomessa ensisijaisesti maantieolosuhteisiin, taajamien ulkopuolelle.
– Mutta sitä saa kyllä käyttää myös kaupungeissa, jos taakse ilmestyy hälytysajossa oleva auto. Ei poliisi siitä sakota, Pudas sanoo.
Savolainen täydentää, että maanteillä nopeudet ja nopeuden vaihtelut ovat paljon suurempia kuin kaupungeissa. Taajamissa autoilijoilla on myös enemmän sivuun siirtymisen paikkoja, kuten bussipysäkit.
Entä onko uusittu ohje osoittautunut tehokkaaksi ja hyödylliseksi parissa vuodessa?
– Kyllä minun näkökulmastani siitä on ollut hyötyä. Tietynlaista varmuutta on tullut ohitustilanteisiin, joissa edellä ajava laittaa hätävilkut päälle ja jatkaa ajamista entisellä nopeudella, palomestari Pudas kiittää.
Hän täydentää, että vuodenajalla tai kelillä ei ole merkitystä hätävilkkuohjeen kannalta: se pätee ympäri vuoden kaikissa olosuhteissa.
Liikenneturvan Savolainen kertoo, että tiedossa ei ole EU:ssa tai muutenkaan toista maata, joka olisi Suomen tavoin ottanut käyttöön tällaisen suosituksen hätävilkun käytöstä.
– Katsoimme vähän ympäri ämpäri muualta, että olisiko joillakin muilla tällaista toimintamallia. Ei mielestäni ole esimerkiksi Ruotsissa tai Norjassa.
Osasyy voi olla se, että Euroopassa moni muu maa on kaupungistuneempi kuin Suomi.
– Tai sitten muualla ei vaan ole tullut mietityksi tätä asiaa. Olisiko Suomi tässä suunnannäyttäjä, Savolainen aprikoi.
Ainoa kielteinen Savolaisen tietoon tullut piirre suosituksessa on se, että kaikki autoilijat eivät näytä tietävän, mistä heidän autonsa hätävilkku löytyy kojelaudassa.
– Mutta ei tuo ole mikään syy ohjeistuksen perumiselle. Jos omistat ajoneuvon ja ajat sillä, kyllä sinun pitää tietää, mistä sen hallintalaitteet löytyvät.
Lisäksi hätävilkku pitää osata panna päälle, jos auto simahtaa kesken matkan tien reunaan.