Uusien asuntojen myynti on laskenut noin 70 prosenttia viime vuoteen verrattuna – myös vuokramarkkinoilla on haasteita
Sekä uusien että vanhojen asuntojen myynti on sakannut huomattavasti tänä vuonna, kertoo kiinteistönvälitysketju Huoneistokeskus asuntomarkkinakatsauksessaan.
Suomessa myytiin tammikuun ja kesäkuun välisenä aika noin 70 prosenttia vähemmän uusia asuntoja kuin samaan aikaan viime vuonna, kertoo Huoneistokeskuksen liiketoimintajohtaja Marina Salenius STT:lle.
Vanhoja asuntoja myytiin Huoneistokeskuksen tiedotteen mukaan tammi-kesäkuussa yli 30 prosenttia vähemmän verrattuna vastaavaan ajankohtaan viime vuonna.
Vanhojen asuntojen kauppamäärät laskivat kesäkuussa etenkin pääkaupunkiseudulla. Esimerkiksi Helsingissä vanhoja asuntoja myytiin kesäkuussa lähes 40 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden kesäkuussa. Espoossa myynnit laskivat reilusti yli 40 prosenttia ja Vantaalla noin 35 prosenttia.
Samalla kun myynnit ovat laskeneet, ovat esimerkiksi pääkaupunkiseudun kerrostaloasuntojen myyntiajat pidentyneet. Kerrostaloasunnon myyntiaika oli kesäkuussa keskimäärin 94 päivää, kun vielä viime vuoden kesäkuussa se oli 62 päivää.
Suurin syy asuntokauppojen määrän laskuun on korkojen nopea nousu, sanoo Nordean ekonomisti Juho Kostiainen STT:lle.
Taustalla on myös asuntokauppojen ketjuuntuminen.
– Asunnoista jätetään nyt ehdollisia ostotarjouksia, jolloin uusi asunto ostetaan vasta, kun vanha on saatu myytyä. Mutta sitten kyseisen vanhan asunnon ostajalla voi olla samanlainen ehdollinen ostotarjous. Silloin tarjoukset voivat ketjuuntua, eikä kauppoja tapahdu ennen kuin ketju purkautuu, Kostiainen sanoo STT:lle.
Kaupankäyntiä on saattanut vähentää Kostiaisen mukaan myös asuntojen hintojen lasku. Osa asuntokauppoja tekevistä odottaa, laskevatko hinnat vielä entisestään.
Kostiainen muistuttaa, että asuntokauppojen määrät olivat vuosina 2021 ja 2022 historiallisen korkeita.
– Jos verrataan pidemmän aikavälin keskiarvoon, niin myynnin lasku ei ole ollut aivan niin hurjaa, vaikka se onkin selkeästi alhaisempaa. Asuntokauppa on käynyt alkuvuonna todella nihkeästi, Kostiainen sanoo.
Haastava tilanne näkyy asuntokauppojen lisäksi myös vuokra-asumisessa.
Asuntosijoitusyhtiö Sato ennakoi, että kilpailu hyvistä vuokralaisista jatkuu kireänä tänä vuonna, kun rakenteilla olevia vuokra-asuntoja tulee markkinoille runsaasti. Saton vuokrausaste oli huhti-kesäkuussa sama kuin vuosi sitten, eli 95 prosenttia.
Asuntojen kohonneita ylläpito- ja korkokustannuksia ei ole voitu siirtää täysimääräisesti vuokriin kilpailutilanteen takia, mutta kysynnän kasvu, korkeat kustannukset ja toisaalta merkittävästi vähentyvä uudistuotanto voivat nostaa vuokria tulevaisuudessa, totesi toimitusjohtaja Antti Aarnio tiedotteessa.
Rakennusteollisuus RT ennusti keväällä, että uusien asuntojen aloitukset supistuvat tänä vuonna lähes kolmanneksella noin 27 000 asuntoon, eli uusia asuntoja aletaan rakentaa vähemmän kuin aiemmin.
Saton tulos oli vuoden toisella neljänneksellä ennen veroja 69 miljoonaa euroa tappiollinen. Lukuun sisältyy realisoitumaton sijoituskiinteistöjen arvon lasku 75 miljoonalla eurolla, mikä on seurausta asuntojen hintojen laajasta laskusta.
Asuntosijoitusyhtiöiden hankalaan tilanteeseen vaikuttaa Nordean ekonomistin Juho Kostiaisen mukaan asuntojen liikatarjonta.
– Uusia asuntoja rakennettiin todella paljon viimeisen viiden vuoden ajan, eikä kysyntä ole vastannut tarjontaa. Kaikkiin asuntoihin ei riitä vuokralaisia.
Liikatarjonta on näkynyt esimerkiksi vuokrien hyvin maltillisena kasvuna. Tilanne on Kostiaisen mukaan otollinen juuri vuokralaisille.
– He voivat hyvin kilpailuttaa tai jopa tinkiä vuokrista asunnon vaihdon yhteydessä.
Vuokranantajille ja pienasuntosijoittajille tilanne on vaikeampi. Vaikka asuntovastikkeet ja muut kulut ovat kasvaneet vuoden aikana, ei vuokria voi nostaa samassa suhteessa liikatarjonnan vuoksi.
Kostiainen arvioi asuntokauppojen ja asuntosijoitusyhtiöiden tilanteen helpottuvan sitä mukaa, kun uusien asuntojen rakentaminen hidastuu.
– Asuntojen tarjonta ei kasva ensi vuonna enää läheskään niin paljon kuin esimerkiksi tänä vuonna. Kasvaviin kaupunkeihin tulee kuitenkin samalla yhä muuttovoittoa, niin kyllä se tilanne tulee tästä tasapainottumaan.
Korkeisiin korkoihin vaikuttaa Kostiaisen mukaan esimerkiksi inflaatio, joka on hänen mukaansa hidastunut. Hän arvioi, että korkoja ei tarvitse sen takia enää välttämättä nostaa paljoa.
Asuntokauppojen määrän ja vuokratason taustalla on myös esimerkiksi työllisyystilanne, joka on tällä hetkellä hyvä.
– Jos työttömyys lähtisi nyt esimerkiksi nousuun, näkyisi se negatiivisesti asuntokaupassa.