Unkarin ja Puolan EU:hun synnyttämä pattitilanne ei tullut tutkijalle yllätyksenä
EU:n ajautuminen uuteen kiistaan ei ole yllätys, arvioi Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela.
EU-maat ovat tällä hetkellä pattitilanteessa, sillä Unkari ja Puola ovat estäneet EU:n monivuotisen budjetin ja 750 miljardin euron elpymispaketin etenemisen, koska ne vastustavat oikeusvaltiomekanismia eli rahankäytön sitomista oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen.
Jokela huomauttaa, että Unkarin ja Puolan kielteiset asenteet oikeusvaltiomekanismia vastaan olivat tiedossa jo etukäteen ja heinäkuussa huippukokoussopuun kirjattu maininta mekanismista jäi niin laveaksi, että se mahdollisti monenlaisten tulkintojen tekemisen.
Oikeusvaltiomekanismin yksityiskohdista sovittiin EU-instituutioiden välisissä neuvotteluissa, jotka päättyivät toissa viikolla.
– Optimistisesti toivottiin sitä, että elpymispaketin koko, koronaviruspandemiasta johtuva poliittinen paine sekä se, että Unkari ja Puola ovat saantipuolella olisivat vaikuttaneet siihen, että kompromissi olisi ollut hyväksyttävissä, Jokela sanoo.
Optimistiset toiveet eivät kuitenkaan toteutuneet. Jokelan mukaan toistaiseksi on vaikea arvioida, kuinka syvään kriisiin kiista oikeusmekanismista voi johtaa.
Torstainen EU-maiden johtajien videokokous ja joulukuun huippukokous voivat hänen mukaansa olla hetkiä, jotka näyttävät kuinka vakavasta tilanteesta lopulta on kyse.
EU-puheenjohtajamaana toimiva Saksa on ilmoittanut työskentelevänsä väsymättä tilanteen ratkaisemiseksi. Jokela arvioi hyväksi merkiksi sen, että kipakkaa julkista sanasotaa ei ole nähty.
Hiljaisuuden voi katsoa kertovan siitä, että umpisolmua yritetään tosissaan avata.
Toisaalta osapuolet ovat asemoineet itsensä hyvin tiukkoihin asemiin.
– On vaikea nähdä, mikä se uusi kompromissi voisi olla, Jokela sano.
Hän uskoo, että Unkari ja Puola joutuvat nyt tarkkaan punnitsemaan myös taloudellisia vaikutuksia, koska rahapaketista on tulossa niille niin merkittäviä summia.
Unkarin pääministeri Viktor Orban on viimeisimmäksi käyttänyt maahanmuuttoa perusteena rahapaketin etenemisen estämiselle.
Orbanin mukaan rahankäytön sitominen oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen olisi ”kiristys” niitä maita kohtaan, jotka vastustavat maahanmuuttoa.
Orban väitti tiedotteessaan, että jos oikeusvaltiomekanismi tulisi käyttöön, EU-varojen käyttö voitaisiin sitoa maahanmuuton tukemiseen.
Todellisuudessa oikeusvaltiomekanismi on tarkoitettu EU-tukien väärinkäytön estämiseen. Se kytkee EU-tuet oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen eli esimerkiksi siihen, että jäsenmaan oikeuslaitoksen itsenäisyyden on oltava turvattu.
Yksinkertaistettuna oikeusvaltioperiaate tarkoittaa sitä, että julkisen vallan käytön on perustuttava lakiin. Olennaista on, että lakia ja oikeutta ylläpitää riippumaton oikeuslaitos.
Tiistaisessa eurooppaministerien kokouksessa muilta 25 jäsenmaalta ei herunut ymmärrystä maakaksikon toiminnalle.
Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) kertoi monen jäsenmaan kiinnittäneen huomiota siihen, että oikeusvaltiomekanismissa ei pitäisi olla mitään nikoteltavaa, koska oikeusvaltioperiaatteiden noudattaminen on kirjattu EU:n perussopimuksiin, joihin kaikki jäsenmaat ovat sitoutuneet.
Sloveniasta on kuitenkin kuulunut ymmärtävää ääntä Puolaa ja Unkaria kohtaan. Slovenian pääministeri Janez Jansa ilmoitti tukevansa Puolan ja Unkarin esittämää kritiikkiä.
Jansa kuvaili kirjeessään Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle Charles Michelille, että tietyt poliittiset ryhmät uhkaisivat käyttää mekanismia ”kurittaakseen” yksittäisiä jäsenmaita.
Ulkopoliittisen instituutin Jokela huomauttaa tilanteen olevan käytännöllisesti katsottuna varsin vaikea, sillä moni jäsenmaa on suunnitellut ensi vuoden taloudenpitoaan luottaen siihen, että tukea elpymiseen olisi tulossa EU:lta.
– Taloustilanne on aika hankala monessa jäsenmaassa, ja odotetaan sitä, että elpymisrahoituksen varat saadaan liikkeelle, Jokela sanoo.
EU:n rahahanat eivät kuivu kokonaan ensi vuonna, vaikka kiista venyisi.
Jos budjettia ei onnistuta hyväksymään ajoissa, EU:ssa voidaan ottaa käyttöön menettely, joka mahdollistaisi jatkon tämän vuoden budjetin pohjalta.
Paljon jäisi kuitenkin pois, sillä vuoden alussa alkavan seitsenvuotisen budjettikauden uusia ohjelmia ei pystyttäisi käynnistämään.
Toisaalta on huomattava, että nykyisen budjettikauden ohjelmiin kuuluvia maksatuksia virtaa jäsenmaille vielä vuodenvaihteen jälkeenkin.
Elpymispaketin rahoja ei saada käyttöön ennen kuin kaikki jäsenmaat ovat hyväksyneet omien varojen päätöksen, joka mahdollistaa sen, että EU voi ottaa markkinoilta yhteisen lainan elpymispaketin rahoittamiseksi.
Luovatkin ratkaisut voivat olla mahdollisia. Ranskan eurooppaministeri Clement Beaune on todennut, että pattitilanteen ratkaisemisen ohella etsitään myös mahdollisuuksia siihen, miten viime kädessä pystyttäisiin etenemään ilman vastaanhangoittelevia jäsenmaita.
Jokela on vielä varovainen arvioimaan sitä, miten kiista voi vaikuttaa EU:n toimintakykyyn.
Hän muistuttaa, että toisaalta EU osoitti kesällä kykynsä toimia, kun monivuotisesta budjetista ja 750 miljardin euron elpymispaketista onnistuttiin saavuttamaan sopu pitkien neuvottelujen päätteeksi.
Heinäkuun huippukokous venyi maratonmittoihin ja kesti neljä päivää ja neljä yötä.
Monivuotisen budjetin taustalla oli pitkä valmistelu. Komissio antoi alkuperäisen ehdotuksensa vuosien 2021–27 rahankäytöstä vuonna 2018.
Koronaviruspandemian iskettyä lujaa Euroopan talouteen komissio uudisti ehdotuksensa ja esitteli toukokuun lopussa paketin, jossa monivuotiseen budjettiin yhdistyy elpymispaketti.
Heinäkuun huippukokoussovun pohjalta EU-instituutiot kävivät syksyn aikana neuvottelut budjetin yksityiskohdista sekä oikeusvaltiomekanismin toiminnasta.
Kummassakin neuvottelussa saavutettiin tässä kuussa alustava sopu. Sovut vaativat hyväksynnän jäsenmaita edustavalta neuvostolta sekä EU-parlamentilta.
Oikeusvaltiomekanismin hyväksymiseen riittää jäsenmaiden määräenemmistö, mutta budjettipäätöksiin vaaditaan yksimielisyyttä. Sen vuoksi Unkari ja Puola pystyvät estämään nyt kokonaisuuden etenemisen.