Ulkomaalaisten Suomessa tekemiä kiinteistökauppoja suitsiva laki eduskuntaan syksyllä
Ulkomaalaisten tekemien maa- ja kiinteistökauppojen suitsimiseksi tähdätty lakipaketti on tulossa syksyllä eduskuntaan. Kansallisen turvallisuuden takaamiseksi varsin pitkällekin menevät rajoitukset ovat perustuslain näkökulmasta mahdollisia. Muun muassa näin todetaan valtioneuvoston kanslian asettaman työryhmän mietinnössä.
Puolustusministeriö on lähettänyt kesäkuussa valmistuneen mietinnön lausunnoille. Uudella sääntelyllä pyritään luomaan viranomaiselle keinoja tarvittaessa puuttua tilanteisiin, joissa ulkomaalainen omistaja saattaisi käyttää kiinteistöä laittomaan ja kansallista turvallisuutta uhkaavaan toimintaan.
– Puolustusministeriön johtaman työn määräaika on 13. elokuuta saakka, ja esitys pyritään viemään eduskuntaan marraskuuhun mennessä, kertoo osastoesiupseeri Vesa Halinen puolustusministeriöstä STT:lle.
– Tavoite on, että lait tulevat tällä hallituskaudella voimaan, mahdollisimman nopeasti.
Suomessa ei ole voimassa sääntelyä ulkomaalaisten kiinteistöomistuksesta.
Hankkimalla kiinteistöjä strategisilta paikoilta vieras valtio voi pyrkiä hakemaan jalansijaa Suomessa, heikentämään viranomaisten toimintaedellytyksiä, edistämään kiinteistöjen käyttöä laittomaan tiedustelutoimintaan tai muulla tavoin tukemaan vieraan valtion tavoitteita, mietinnössä perustellaan lakien tärkeyttä.
Esityksen mukaan Eta-alueen ulkopuolinen ostaja tarvitsee tulevaisuudessa luvan kiinteistön ostamiseen, jos se on strategisen kohteen lähellä. Jos kiinteistön ostamisessa ollaan todennettavasti käyttämässä bulvaania, valtiolla olisi etuosto-oikeus, Halinen kertoo.
Mietinnön mukaan valtiolla olisi etuosto-oikeus myös, jos kiinteistö sijaitsisi maanpuolustuksen, rajaturvallisuuden ja rajavalvonnan tai alueellisen koskemattomuuden turvaamisen kannalta merkittävällä alueella.
Viimeinen keino on kokonaisturvallisuuden lunastuslaki, joka korvaisi nykyisen puolustuslunastuslain. Lunastusmahdollisuus olisi käytettävissä vain, jos kiinteistön hankkiminen valtiolle ei onnistu vapaaehtoisin kaupoin.
– Jos kohde on tällä hetkellä ulkomaalaisen omistuksessa ja se on strategisen kohteen lähellä, voimme sillä luvalla lähteä hakemaan lunastuspäätöstä valtioneuvostolta. Se on erittäin voimakas toimi, joten olemme pyrkineet välttämään niitä tilanteita, kuvailee Halinen.
Seurantajärjestelmä olisi toteutettava siten, että se häiritsee kiinteistökauppaa mahdollisimman vähän. Keskeistä on varmistaa, että kaupan osapuolista saadaan riittävät ja ajantasaiset tiedot, jotta omistuksen vaikutusta turvallisuuteen voidaan arvioida.
– Olen puhunut kahvasta, jolla päästäisiin viranomaisrekistereihin helpommin. Se on toimiva järjestelmä tänäkin päivänä, mutta tietojärjestelmän kehitys on mahdollistanut, että reaaliaikaisuudessa mennään pidemmällle, Halinen sanoo.
Mietinnön mukaan vuonna 2017 tehdyistä 63 000 kiinteistökaupasta 148 kaupassa ostajat olivat muista Pohjoismaista, 583 kaupassa muista EU-valtioista ja 432 kaupassa EU-valtioiden ulkopuolelta. Mietinnön mukaan Venäjä ja Kiina ovat EU:n ulkopuolisista ostajaryhmistä suurimmat. Esityksessä puhutaan kuitenkin vain ulkomaalaisista.