Ukrainalla on tärkeä rooli Maavoimien kehittämisessä, miinojen palauttaminen alkaa tammikuussa

Puolustusvoimat

Ilmavoimien ja Merivoimien strategisten hävittäjä- ja alushankintojen edetessä huomio on siirtymässä puolustushaaroista suurimman eli Maavoimien kehittämiseen. Komentaja, kenraaliluutnantti Pasi Välimäen mukaan Maavoimien suorituskyky alkaa nousta vuodesta 2029 alkaen, kun Ilma- ja Merivoimilta vapautuu tilaa uusille hankkeille.

Välimäen mukaan tavoitteena on, että maapuolustuksen johtaminen on tuolloin täysin integroitu liittokunnan komentorakenteeseen Mikkelissä sijaitsevan Nato-johtoportaan (MCLCC) kautta.

– Meillä on erittäin hyvä käsitys taistelukentän muutoksesta ja kehitysnäkymistä, Välimäki vakuutti tiistaina esitellessään laajaa kehityshanketta Santahaminassa.

Hyvään tilannekuvaan niin kaluston kuin koulutuksenkin osalta on vaikuttanut sota Ukrainassa, jonka asevoimien kanssa Maavoimat käy Välimäen mukaan jatkuvaa vuoropuhelua. Tuotteitaan kauppaavalle puolustusteollisuudelle yhteistyö alkaa olla jo välttämättömyys.

– Jos järjestelmiä ei ole testattu ja kokeiltu Ukrainassa, niin ei ole referenssiä siitä, että mikä toimii taistelukentällä, Välimäki kuvaili.

Hänen mukaansa suomalaiset toki myös kysyvät ukrainalaisilta, miksi joku heidän mielestään toimii tai ei toimi. Sitten mietitään, mitä se merkitsee pohjoisen erilaisissa olosuhteissa.

Ukrainan muuttuva sodankuva on opettanut Välimäen mukaan sen, ettei juuri nyt pinnalla oleviin järjestelmiin pidä lukkiutua ja omiin suunnitelmiin liiaksi rakastua.

– Kohta Ukrainan ja Lähi-idän sodat ovat meille niitä viime sotia, joihin kenraalit aina valmistautuvat, Välimäki kuvaa.

Keskeiseksi ja akuuteimmaksi kehityskohteeksi Välimäki mainitsee kysyttäessä erilaiset miehittämättömät järjestelmät, joiden osalta pitää ”päästä kunnolla käsiksi ilmiöön”. Kyse on toki paljon muustakin kuin lentävistä droneista: esimerkiksi evakuoinneista, ammushuollosta, raivauksesta ja tulenjohdosta.

Koulutus kamerakuvalla ohjattavilla FPV-taistelulennokeilla alkaa Välimäen mukaan tänä syksynä henkilökunnan puitteissa ja varusmiehille koulutus alkaa toden teolla ensi vuoden toisesta saapumiserästä, jos kaikki sujuu suunnitellusti. Näin jääkärikomppanioiden tulituki täydentyisi kevyiden kranaatinheittimien lisäksi FPV-droneilla.

Paljon puhuttu uusvanha suorituskyky Maavoimille ovat jalkaväkimiinat, joiden palauttamisen käyttöön mahdollistaa Suomen irtautuminen tämän miinatyypin kieltävästä kansainvälisestä Ottawan sopimuksesta. Kuuden kuukauden siirtymäaika irtioton astumiseksi voimaan päättyy tammikuussa.

Pioneeritarkastaja, eversti Riku Mikkosen mukaan suorituskyvyn ”voimallinen kehittäminen” aloitetaan heti odotteluajan päätyttyä ja uudet miinat pyritään saamaan mahdollisimman pian käyttöön. Hänen mukaansa välittömästi voidaan ottaa käyttöön jo joitakin olemassa olevia järjestelmiä, kuten viuhkapanos eli viuhkamiina.

Muutoin ensimmäisenä pyritään saamaan puolustusteollisuudelta käyttöön yksinkertaisia, käsin asennettavia jalkaväkimiinoja. Yhtä aikaa kehitetään valmiutta kehittyneempiin miinoihin.

– Ne olisivat ehkä kaukolevitteisiä, ehkä etähallittavia, joissa olisi enemmän sensoreita, Mikkonen sanoo.

Hänen mukaansa tavoitteena on, että uudet jalkaväkimiinat olisivat kotimaista valmistetta.

Mittaluokaltaan noin hävittäjähankkeen hintaiseen Maavoimien kehittämiseen (2025–35) sisältyy lukematon määrä osia, joiden välillä on jouduttu tekemään myös priorisointia. Niinpä Välimäen mukaan esimerkiksi hyvin kallis taistelupanssareiden uusiminen on lykätty suosiolla 2030-luvun puolelle.

Mittakaavaltaan suuri on myös jalkaväen taisteluajoneuvohanke, jossa selvityksen kohteena on liittyminen ruotsalaisvalmisteisten CV90-rynnäkköpanssareiden yhteishankintaan. Niillä on tarkoitus sekä korvata neuvostovalmisteiset BMP-2-rynnäkköpanssarit että lisätä jalkaväen taisteluajoneuvojen kokonaismäärää merkittävästi.

Yksittäisen taistelijan osalta tavoitteena on parantaa muun muassa henkilökohtaista suojaa hankkimalla esimerkiksi uusia sirpaleliivejä, kypäriä ja suojalaseja. Lennokit ovat tässäkin yhteydessä merkittävä tekijä, nyt uhkan muodossa.

Uusien rynnäkkökivääreiden osalta päätös kaliiperista, 7.62 vai 5.56, on tarkoitus tehdä lähiaikoina, kertoi jalkaväentarkastaja, eversti Ari Lehmuslehti.

Eikä kaikki ole vain painavaa rautaa: arktisen liikkuvuuden parantamiseksi lähiaikoina suomalaissotilaiden käyttöön tulee muun muassa norjalaisia lumikenkiä, Lehmuslehti kertoi.