Tytti Määttä patistaa pohtimaan naisten mahdollisuuksia maaseudulla – "koulutuksen keskittyminen tulee pysäyttää"
Naisten mahdollisuuksien kohentamiseen maaseudulla pitää panostaa enemmän, esittää maaseudun verkoston puheenjohtaja, Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä.
Määttä huomauttaa kolumnissaan Maaseudun Tulevaisuudessa, että maaseudun työikäisestä väestöstä pääosa on miehiä. Harvaan asutulla maaseudulla tilanne on vääristynein: sataa 18–29-vuotiasta naista kohden on 136 miestä.
Määtän mukaan taustalta löytyy muun muassa koulutuksen keskittyminen, joka patoaa myös paluumuuttoa. Myös valtionhallinnon työpaikkojen keskittyminen on omiaan vähentämään akateemisia työpaikkoja maaseudulta.
– On selvää, että maaseudun työpaikat ovat keskeinen tekijä naisten paluumuutolle ja mahdollisuuksille maaseudulla.
Määtän mukaan poliittisilla teoilla voidaan vaikuttaa naisten mahdollisuuksiin valita maaseutu asuinpaikakseen.
– Aivan ensimmäiseksi koulutuksen keskittyminen tulee pysäyttää. Toisen asteen ammatillista koulusta tulee uusin keinoin palauttaa maaseudulle ja lukiokoulutuksen alueellinen saavutettavuus on taattava rahoitusuudistuksen yhteydessä. Lisäksi AMK- ja yliopistokoulutusta on tarjottava jokaisessa maakunnassa.
Toiseksi Määtän mielestä on ryhdyttävä tekoihin paikkariippumattoman työn mahdollistamiseksi.
– Valtion keskushallinnon nyt pääkaupunkiseudulla tehtäviä virka- ja työtehtäviä tulee voida lähtökohtaisesti tehdä myös muualla maassa. Tämä mahdollisuus on oltava myös korkeimmissa valtionhallinnon johto- ja esimiestehtävissä.
Kolmanneksi on pienennettävä yrittäjäksi ryhtymisen riskiä sujuvoittamalla siirtymää työnhakijasta tai työntekijästä yrittäjäksi sekä sovittamalla yhteen sosiaaliturvaa, palkkatuloja ja yritystuloja.
– Osa-aikayrittäjyys on huomioitava yritystuissa, Määttä tähdentää.