Työuupumus kasvoi lievästi viime vuoden loppupuoliskolla
Suomalaisten työuupumus on kasvanut lievästi viime vuonna kesästä loppuvuoteen, kertoo Työterveyslaitos. Samaan aikaan työhyvinvointi on vastaavasti heikentynyt.
Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -tutkimuksen mukaan koronapandemian toisen vuoden vaikutukset näkyvät työuupumusoireiden kasvuna.
Työuupumus yleistyi kaikenikäisillä työntekijöillä viime vuoden loppupuoliskolla, Työterveyslaitoksen tiedotteessa kerrotaan.
Vastaajien työhyvinvoinnin kerrotaan heikentyneen kokonaisuutena. Myös työn imu ja työkyky ovat laskeneet kesän ja loppuvuoden välillä.
Työuupumuksen neljästä ydinoireesta kyynistyneisyys ja kognitiiviset häiriöt lisääntyivät, mikä kertoo kielteisemmiksi muuttuneista työasenteista ja kognitiivisesta kuormituksesta, Työterveyslaitoksen tiedotteessa kerrotaan.
Kognitiiviset häiriöt vaikuttavat ihmisen kykyyn säädellä tiedollisia toimintoja, jolloin hitauden ohella voi ilmetä vaikeuksia asioiden suunnittelemisessa, keskittymisessä ja muistamisessa.
Työuupumus yleistyi kaikenikäisillä työntekijöillä viime vuoden loppupuoliskolla. Nuorimpien, alle 36-vuotiaiden, työntekijöiden palautumisen tarve ja epävarmuus ovat lisääntyneet, ja nuoret aikuiset voivat edelleen töissä huonommin kuin heitä vanhemmat ihmiset.
– Kun työpäivän jälkeen kokee sellaista väsymystä, ettei oikein jaksa muuta, ennakoi se työuupumusriskin kasvua ja siksi palautumiseen on nyt kiinnitettävä lisää huomiota, toteaa erikoistutkija Jaana-Piia Mäkiniemi tiedotteessa.
Tutkimuksen mukaan suomalaisten työtyytyväisyys ja työkyky ovat laskeneet koronaa edeltävästä ajasta. Työssä tylsistyminen säilyi tutkimuksen mukaan jokseenkin ennallaan.
– Korona-aikana työn imu ennustaa vähäisempiä eroaikeita nykyisestä työstä ja yleistä tyytyväisyyttä elämään. Merkillepantavaa on myös, että työn imu ja työpaikan sosiaaliset voimavarat ennustavat toinen toistaan, tutkimusprofessori Jari Hakanen korostaa tiedotteessa.
Hakanen arvioi Ukrainan sodan vaikuttavan mielialoihin pandemiasta toipuvilla työpaikoilla.
– On tärkeää huomata, että laadukkaat työolot, ihmislähtöinen johtaminen ja työn imu ulottuvat myös laajemmin muuhun hyvinvointiin elämässä. Työ voikin vaalia mielenterveyttämme myös poikkeusaikoina, toteaa Hakanen.
Etänä ja työpaikalla työskennelleiden työhyvinvointikokemukset poikkesivat jossain määrin toisistaan. Tutkimuksen mukaan osin työpaikalla, osin etänä tehdyssä hybridityössä koettiin eniten työn imua, työtyytyväisyyttä ja työkykyä. Myös krooninen työväsymys väheni hybridityössä.
– Työn imu on laskenut sekä läsnä- että etätyössä ja työuupumusoireet lisääntyneet läsnätyössä. Työhyvinvoinnissa ei esiintynyt myönteisiä muutoksia lukuun ottamatta sitä, että hybridityötä tekevien krooninen työväsymys väheni hieman, toteaa Jaana-Piia Mäkiniemi.
Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -tutkimuksen vastaajajoukon seuraaminen aloitettiin kesäkuussa 2021. He vastasivat kysymyksiin kesäkuussa ja joulukuussa 2021. Vastaajat ovat työssäkäyviä 18–65-vuotiaita suomalaisia. Molemmilla kerroilla vastanneita oli noin 900.