Työntekijöiden työelämän laatu on heikentynyt nopeasti, kertoo SAK:n selvitys
Työntekijöiden työelämän laatu on heikentynyt Suomessa nopeasti, arvioidaan SAK:n tekemän tuoreen tutkimuksen tuloksissa.
Keskusjärjestö on seurannut samoilla mittareilla työelämää nyt vuosikymmenen, eikä työelämän laatu ei ole SAK:n mukaan koskaan aiemmin notkahtanut samalla lailla.
SAK:n tutkimusasiantuntija Ari-Matti Näätänen muistuttaa STT:lle, että Työterveyslaitos sai juuri omassa tutkimuksessaan hyvin samansuuntaisia tuloksia kuin SAK.
– Työterveyslaitoksen aineisto koski kaikkia palkansaajia, meillä tutkittiin duunaripuolta. Mutta tulokset ovat molemmilla jopa hämmästyttävän samansuuntaisia, Näätänen arvioi.
SAK:n selvityksen päähavainto on, että kymmenestä työelämän osa-alueesta yhdeksän oli nyt muuttunut heikompaan suuntaan.
Voimakkaimmin on heikentynyt kaksi asiaa: palkalla toimeentulo ja kokemus työsuhteen varmuudesta. Huonoon suuntaan olivat edenneet myös esimerkiksi työn haitalliset vaikutukset terveyteen.
Työntekijän kannalta parempaan suuntaan oli muuttunut vain työtahti. Entistä harvempi arvioi, että omaa työtä leimaa jatkuva kiire.
– Kuitenkin myös tuo voi kertoa siitä, että nyt on vähemmän tilauksia, vähemmän työtä. Taloudellinen aktiviteetti työpaikoilla on vähentynyt, Näätänen sanoo.
Mikä tai mitkä voisivat olla työelämän heikkenemisen syinä?
– Ostovoiman vuonna 2020 alkanut heikentyminen on varmasti yksi syy muutoksen taustalla. Vielä vuonna 2022 seuraavassa mittauksessamme työntekijöillä saattoi olla säästöjä, mutta tämän vuoden tuloksien perusteella säästöt ovat loppuneet. Vaikutus siis näkyy tavallaan viiveellä.
Näätäsen mukaan ostovoiman heikentyminen jatkui vuoden 2023 loppuun. Tuon jälkeen se on pysynyt jokseenkin ennallaan.
– Joidenkin ennusteiden mukaan ostovoima lähtisi nousuun vuonna 2025, mutta sanoisin, että nähtäväksi jää. Nyt menossa oleva palkkakierros on hyvin ratkaiseva ostovoimalle, tutkimusasiantuntija lisää.
SAK:n tuorein aineisto kerättiin ennen kuin hallitus päätti tehdä työelämä- ja sosiaaliturvaheikennyksiä. Miten hallituksen linjaukset vaikuttavat tilanteeseen?
– Varsinkin pienipalkkaisilla, naisvaltaisilla aloilla hallituksen päätökset voivat jatkaa sitä negatiivista kehitystä, joka näkyy tässä tutkimuksessa, Näätänen sanoo.
Sosiaaliturvan osalta vaikutukset voi hänen mukaansa jo arvioida, mutta palkkapuolella tilanne on vielä jonkin verran auki, esimerkiksi paikallisen sopimisen ja mahdollisen lisistä luopumisen osalta.
SAK:n tutkimus perustuu Verianin puhelimitse keräämään aineistoon, jossa oli noin 1 200 vastaajaa SAK:n liittojen työssäkäyvistä jäsenistä. Hyvän työn mittarin aineisto kerättiin helmi- ja maaliskuussa 2024.