Tutkimus: Näin räikeitä syrjintäkokemuksia nuorilla naisilla on työhaastatteluista
Henkilökohtaisten asioiden kysyminen työhaastattelussa voi täyttää yhdenvertaisuuslaissa kielletyn syrjinnän tunnusmerkit. Tuoreen tutkimuksen mukaan varsinkin nuorilta ja varhaiskeski-iässä olevilta naisilta kuitenkin kysytään yksityiselämän piiriin kuuluvia asioita, joko kierrellen tai suoraan.
Tampereen yliopisto on kysynyt syrjintäkokemuksista rekrytoinnissa. Vastauksissaan työnhakijat kertovat asiattomista kysymyksistä, jotka koskevat raskautta, lasten hankkimista ja hoivavastuita.
Rekrytoijat voivat suoraan ilmaista, että äitiyslomalle jäämistä ei katsota hyvällä tai että haastateltava saa työn, jos ei hanki sen aikana lapsia. Työnhakijaa voidaan myös houkutella ”ansaan” kysymällä yksityisasioista moneen kertaan eri tavoilla.
Työnhakijat kokevat painetta vastata epäasiallisiin kysymyksiin, jotta eivät antaisi itsestään huonoa kuvaa.
Kysely syrjintäkokemuksista avattiin verkossa syksyllä 2022. Vastauksia tuli 93, joista tarkemman tarkastelun kohteeksi otettiin 52 kirjoitusta. Analysoitavaksi valikoituivat perheasioihin liittyvät kokemukset, koska niitä oli eniten.
Tutkijoita yllätti se, että kirjoituksissa mainittiin kaikkia lain kieltämiä syrjintäperusteita, paitsi vammaisuutta. Niihin kuuluivat muun muassa alkuperä tai kansalaisuus, terveydentila, ikä ja sukupuoli.
Yliopistonlehtori, työelämätutkija Pasi Pyöriän mukaan yllättävää oli myös se, kuinka räikeitä syrjintäkokemuksia aineistossa kuvattiin.
– Niihin kuului tilanteita, joissa työhönottaja tiesi selkeästi toimivansa epäasiallisesti, vastoin lain henkeä.
Työsyrjintä on edelleen yleinen ongelma. 2020-luvulla yhteydenotot työsyrjinnästä viranomaisille ovat lisääntyneet. Esimerkiksi yhdenvertaisuusvaltuutettu sai viime vuonna 372 yhteydenottoa työsyrjinnästä, mikä oli 43 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.
Tutkijoiden mukaan viranomaisille tehdyt ilmoitukset ovat kuitenkin vain jäävuoren huippu.
Tampereen yliopiston tutkimus on julkaistu Aikuiskasvatus-lehdessä 3/2024. Työryhmään kuuluivat Pyöriän lisäksi tutkijat Tuija Koivunen ja Heidi Lehtovaara.
Asiattomien kysymysten taustalla voi nähdä oletuksia siitä, että naiset ovat päävastuussa lastenhoidosta ja että perhe häiritsee työelämää.
”Sanottiin, että saat määräaikaisen työn (–) yliopiston hallinnossa, jos et hanki sen aikana lapsia”, kirjoittaa tapahtumahetkellä 25–34-vuotias nainen.
Toinen vastaaja kertoo, että häneltä oli kysytty lasten tekemisestä ainakin kahdessa haastattelussa. Toisessa vielä perättiin erikseen, että eihän hän ole raskaana.
Työnhakijoiden reaktio epäasiallisiin kysymyksiin on usein hämmennys ja epäusko. Esimerkiksi yli 40-vuotias projektitutkijaksi hakenut nainen typertyi kuullessaan, että äitiyslomalle jäämistä ei katsottaisi hyvällä. Hän osasi vain vastata olevansa jo sen verran iäkäs, ettei sitä riskiä ole.
Erään kirjoittajan mukaan mieskandidaatilta tuskin olisi kysytty ”kuinka pystyt kolmen pienen lapsen isänä tekemään muutaman illan kuussa töitä”. Naisen vastaus oli, että myös lasten isä on täysin kyvykäs hoitamaan lapsia. Hän ei saanut työtä, vaan siihen valittiin mies.
Tutkijoiden mukaan syrjintä voi olla myös rakenteellista, eli syrjivien käytäntöjen hiljaista hyväksyntää. Tämä heijastui tilanteissa, joissa haastattelijoita oli useita.
Näin kävi koulutusalan töitä hakeneelle naiselle, jolta koulutoimenjohtaja tivasi lasten hankkimisesta. Paikalla olleet rehtori ja koulujaoston jäsenet eivät puuttuneet asiaan.
Syrjinnän taustalta löytyy psykologisia syitä, kuten tiedostettuja ja tiedostamattomia arviointivinoumia. Niitä ovat esimerkiksi samankaltaisuuden suosiminen ja stereotyyppinen ajattelu tietyistä ihmisryhmistä.
Työnantajat voivat myös pelätä perhevapaiden aiheuttamia taloudellisia kustannuksia ja karsastaa rekrytoinnissa hakijoita, joiden arvellaan käyttävän vapaita.
– Vanhemmuuden aiheuttamia kustannuksia pelätään kuitenkin usein liikaa. Perhevapaat jakautuvat yhä tasaisemmin miehille ja naisille. Taloudelliset seuraukset perhevapaista eivät ole niin suuria, kuin ajatellaan, Pyöriä huomauttaa.
Rekrytointisyrjinnän vähentämiseksi tarvitaan hänen mukaansa useita keinoja. Eräs niistä on anonyymi rekrytointi, joka on tutkimusten mukaan vähentänyt syrjintää, mutta ei kuitenkaan aina.
– Tarvitaan myös parempaa tietoisuutta syrjinnästä ja siihen vaikuttavista tiedostetuista ja tiedostamattomista arviointivinoumista. Mutta ennen kaikkea tarvitaan tiukempaa valvontaa ja sanktioita.
Sinfoniaorkestereita voi pitää edelläkävijöinä anonyymissä rekrytoinnissa. Muusikoiden esikarsintoja järjestetään yleisesti sermin takana, jolloin rekrytoijat eivät näe työnhakijaa.
Sermit alkoivat yleistyä Yhdysvalloissa 1970-luvulta lähtien. Tutkimusten mukaan se on vähentänyt sukupuoleen perustuvaa syrjintää.
Koesoittoja sermin takana käytetään nykyisin sinfoniaorkestereissa ympäri maailman. Niin myös Helsingin kaupunginorkesterissa, kertoo viestintä- ja yhteyspäällikkö Marja Istala Kumpunen. Hänen mukaansa käytäntöön on oltu tyytyväisiä.
Koesoiton avulla haetaan avoimeen muusikon toimeen parhaiten soveltuvaa soittajaa. Helsingin kaupunginorkesterin koesoittosäännön mukaan sermiä käytetään kandidaattien karsinnan ja varsinaisen koesoiton ensimmäisellä kierroksella. Sermin muusta käytöstä päättää koesoittolautakunta.
Suomen sinfoniaorkestereiden vakituisista muusikoista oli viime vuonna 45 prosenttia naisia.