Tuttu ryhmä äänesti aktiivisimmin presidentinvaaleissa
Tämän vuoden presidentinvaaleissa aktiivisimpia äänestäjiä olivat jälleen suurituloiset ja korkeasti koulutetut.
Ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkijakoulutuksen suorittaneiden äänestysprosentti oli vaalien molemmilla kierroksilla yli 90 prosentin. Ensimmäisessä vaalissa se oli peräti 33,7 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vain perusasteen koulutuksen suorittaneilla.
Ilmiö on tuttu.
– Tulot, koulutus ja ikä vaikuttavat meillä äänestysaktiivisuuteen kaikissa vaaleissa. Tässä ei juuri ole eroja viime vuosien vaaleissa, sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Sami Fredriksson tiedotteessa.
– Vaalien välillä toki erot ryhmien aktiivisuudessa voivat kaventua tai suurentua, mutta iso kuva ei käytännössä muutu.
Mitä korkeampi äänestysprosentti on, sitä enemmän äänestysaktiivisuus tyypillisesti kasvaa passiivisemmissa ryhmissä, kertoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Minna Wallenius.
– Esimerkiksi perinteisesti aktiivisimmassa ikäryhmässä, yli 70-vuotiaissa, äänestysaktiivisuuden ero presidentinvaalien ja vuoden 2023 eduskuntavaalien välillä oli melko pieni. Nuoremmissa ikäluokissa aktiivisuus nousi suhteellisesti enemmän, hän sanoo.
Ikäryhmistä matalin äänestysaktiivisuus presidentinvaaleissa 19-vuotiailla miehillä, joista noin 54 prosenttia äänesti ensimmäisellä ja 46 prosenttia toisella kierroksella.
Presidentinvaalit järjestettiin 28. tammikuuta, toisen kierroksen vaalipäivä oli 11. helmikuuta.