Tutkimus: Suomalaiset eivät lämpene kaupunkien kasvun vauhdittamiselle – valtaosa viihtyy luonnon helmassa

Enemmistö suomalaista ei kannata kaupungistumisen vauhdittamista, ilmenee tuoreesta asennetutkimuksesta.

Ajatuspaja 2e:n ja Suomen Kulttuurirahaston julkaisema suomalaisten asenteita ja identiteettiä kartoittanut raportti kertoo, että 76 prosenttia kansalaisista vastustaa kaupungistumista kiihdyttäviä julkisen vallan toimia.

Suomen kasvukeskukset ovat houkutelleet väkeä maaseudulta viime vuosina kovalla tahdilla.

Silti suurin osa suomalaisista näyttää viihtyvän paremmin luonnon läheisyydessä kuin kaupunkimaisessa ympäristössä.

– On yllättävää, että vain 32 prosenttia vastanneista koki viihtyvänsä paremmin kaupungissa. Emme ole erityisen urbaania kansaa, e2:n tutkija Jussi Westinen arvioi.

Vaikka Suomen väestöstä 70 prosenttia asuu kaupungeissa, vain neljäsosa vastanneista luonnehti olevansa kaupunkikeskeinen.

Odotetusti kaupunkikeskeisyyttä esiintyi eniten yli 100 000 asukkaan keskuksissa.

Westisen ja tutkija Ville Pitkäsen tutkimukseen kerättiin vastaukset yli 6000 kansalaiselta lokakuun 2017 ja tammikuun 2018 välisenä aikana.

Yli puolet vastanneista tulkitsi viljelijän aseman olevan liian heikko.

Erimielisyydet politiikassa ja erityisesti maahanmuuttoasioissa näyttävät jakavan suomalaisia.

Esimerkiksi 43 prosenttia vastanneista arvioi, että turvapaikanhakijat ovat liian heikossa asemassa, kun 32 prosenttia uskoo turvapaikanhakijoiden olevan liian hyvässä asemassa.

Pätkätyöläisten asemasta kantaa puolestaan huolta peräti 84 prosenttia suomalaisista.

Myös maanviljelijöitä kohdanneet vaikeudet heijastuvat tutkimustuloksiin, sillä yli puolet vastanneista tulkitsi viljelijöiden aseman olevan liian heikko.

– Viime vuosien uhkakuvat maatalouden tulevaisuudesta ja esimerkiksi vuoden 2016 traktorimarssi Helsingissä ovat todennäköisesti kasvattaneet huolta, Westinen uskoo.

e2:n tutkimuksen muita keskeisiä löydöksiä ovat suomalaisten poikkeuksellisen vahva kansallistunne ja maanpuolustushenki.

Jopa 83 prosenttia vastanneista pitää kansallistunnetta enemmän myönteisenä kuin kielteisenä asiana.

Pitkäsen mukaan Suomen satavuotisjuhlavuodella saattoi olla vaikutusta tutkimustulokseen.

Jopa eurooppalaiseksi tai maailmankansalaiseksi itsensä kokevat ovat tutkimuksen perusteella hyvin isänmaallisia.

– Kosmopoliittinen asenne ei näytä häivyttävän vahvaa kansallistunnetta, Pitkänen summaa.

Kansallistunteeseen nihkeästi suhtautuvia on eniten vihreissä (18 prosenttia) ja vasemmistoliitossa (29 prosenttia).

Silti näissäkin puolueissa enemmistö asennoituu kansallistunteeseen myönteisesti.

Skeptisimmin tutkijoiden tarkoitusperiin suhtautuivat arvokonservatiiviset ja vähemmän kouluttautuneet vastaajat.

Kansalaisten vastauksista heijastuva kriittisyys eliittiä kohtaan on tutkijoista jokseenkin yllättävää.

Westisen mukaan eliitillä tarkoitetaan löyhästi muun muassa perinteistä mediaa, tutkijoita, poliitikkoja ja kulttuurielämän vaikuttajia.

Skeptisimmin tutkijoiden tarkoitusperiin suhtautuivat arvokonservatiiviset ja vähemmän koulutetut vastaajat.

Silti myös vajaa puolet korkeakoulutetuista kokee tutkijoiden ajavan omia päämääriään mediassa.

Luottamus perinteiseen mediaan on kärsinyt, sillä lähes puolet pitää median tuottamaa tietoa yksipuolisena.

Lisäksi yli puolet kokee, että tutkijat ajavat julkisuudessa omia arvolatautuneita päämääriään.

Kaikkein mediakriittisimpiä ovat perussuomalaisten kannattajat.

– Voi olla, että tutkijat näkyvät yhä enemmän kiihkeätahtisessa mediassa ja somessa. Heiltä kysytään mielipiteitä erinäisiin asioihin, jolloin vastaukset eivät suoranaisesti pohjaudu tieteellisiin tutkimuksiin, Westinen pohtii.

Poliittisen eliitin vastaisuus onkin iskostunut tutkimuksen perusteella syvälle suomalaisten mieliin.

Esimerkiksi jopa puolet tutkimukseen vastanneista ajatteli, että politiikassa saadaan harvoin mitään hyvää aikaiseksi.

Pitkänen ja Westinen painottavat, että tutkimuksesta heijastuvat erimielisyydet ovat osa toimivaa demokratiaa.

He tulkitsevat, että kansaa jakavista kysymyksisitä huolimatta monet tekijät yhdistävät suomalaisia.

Selvällä enemmistöllä on tutkijoiden mukaan edelleen halua keskustella yhteiskunnallisista asioista myös eri tavoin ajattelevien ihmisten kanssa.

Juttua on korjattu 11.6.2018, klo: 14:30.

Tekstistä on poistettu lause: Kyselyyn vastanneet arvioivat pätkätyöläisten tilanteen jopa työttömiä huonommaksi.