Tutkimus: Nämä myrkyt alkavat kertyä kudoksiin jo sikiöaikana
Pysyvät orgaaniset ympäristömyrkyt eli POP-yhdisteet alkavat kertyä nisäkkäiden kudoksiin jo sikiöaikana, selviää Oulun yliopiston uudesta tutkimuksesta.
Eläinmallilla tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että jopa puhtaassa luomutuotannossa eläneiden lampaiden kudoksiin oli kertynyt ympäristömyrkkyjä.
Samat aineet siirtyivät huomattavissa määrin myös kehittyvien sikiöiden rasvakudokseen, Oulun yliopiston tiedotteessa sanotaan.
Pysyvät ympäristömyrkyt, kuten PCB-yhdisteet ja DDT, säilyvät luonnossa pitkään hajoamatta. Ne voivat kertyä eliöiden rasvakudokseen ja rikastua ravintoketjussa.
– Aineita on aikanaan käytetty muun muassa teollisuudessa ja hyönteismyrkkyinä, ja vaikka niiden käyttö on nykyisin tarkoin rajoitettua, ne ovat yhä laajasti läsnä ympäristössä.
Tutkimuksessa analysoitiin viidentoista luomulampaan ja niiden karitsojen kudosnäytteitä pian syntymän jälkeen. Näytteistä etsittiin yleisimpiä POP-yhdisteitä.
Lähes kaikkia tutkittuja aineita löytyi sekä aikuisten lampaiden että karitsojen kudoksista. Kaikki havaitut yhdisteet pystyivät läpäisemään istukan.
Siirtyminen tapahtui niin tehokkaasti, että karitsojen kudoksissa havaitut eri aineiden pitoisuudet olivat keskimäärin 30–103 prosenttia emän pitoisuuksista.
– Ihmisillä on aiemmin osoitettu, että äidin verenkierrossa olevat ympäristömyrkyt voivat kulkeutua istukan läpi. Tässä tutkimuksessa havaittiin uutena asiana, että lampailla emän rasvakudokseen kertyneet yhdisteet siirtyvät kehittyvään sikiöön lähes samassa suhteessa.
Tuloksesta ei kuitenkaan voida tehdä täysin suoria johtopäätöksiä ihmisen altistukseen, sillä lampaan istukan rakenne on erilainen kuin ihmisellä.
Jatkotutkimukselle on kuitenkin tarvetta, sillä POP-yhdisteiden pitoisuudet rasvakudoksessa ovat aikuisilla ihmisillä keskimäärin korkeampia kuin lampailla.
Väitöskirjatutkija Ella Vuotin mukaan nyt saadut tutkimustulokset havainnollistavat pysyvien ympäristömyrkkyjen laajaa levinneisyyttä ja sitä, miten ne tunkeutuvat kaikkialle elinympäristössämme.
– Epidemiologisissa tutkimuksissa napaverestä syntymän jälkeen mitattujen POP-yhdisteiden pitoisuudet on yhdistetty muun muassa lihavuuteen, metaboliseen oireyhtymään ja alhaisempaan älykkyysosamäärään, Vuoti sanoo tiedotteessa.
– Se, millaista terveyshaittaa rasvakudokseen kertyneet POP-yhdisteet aiheuttavat sikiölle ja lapsen myöhemmälle terveydelle, jää kuitenkin jatkotutkimusten selvitettäväksi, hän lisää.
Tutkimusjulkaisun Adipose tissue deposition and placental transfer of persistent organic pollutants in ewes tekijöiksi tiedotteessa listataan Vuontin lisäksi myös Jerry Nguyen, Panu Rantakokko, Heikki Huhta, Panu Kiviranta, Juha Räsänen, Sanna Palosaari ja Petri Lehenkari.