Tutkimus kertoo suomalaisnuorten ahdistuneisuuden poikkeuksellisesta kasvusta – Professori: Hälytyssignaali päätöksentekijöille
Nuorten ahdistusoireet ovat lisääntyneet merkittävästi, osoittaa Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen kyselytutkimus.
Keskuksen tutkijat vertasivat laajoilla väestötason kyselytutkimuksilla 8–9-vuotiaiden lasten ja 13–16-vuotiaiden nuorten psykososiaalista hyvinvointia ennen ja jälkeen koronapandemian huippua.
Aiemmin muutokset ovat olleet muutaman prosenttiyksikön luokkaa, mutta nyt erityisesti tytöillä ahdistus ja vaikeudet ovat lisääntyneet lyhyellä aikavälillä todella paljon, kertoo tutkimusta johtava professori André Sourander.
– Olemme keränneet tutkimustietoa lasten ja nuorten psykososiaalisesta hyvinvoinnista viimeisen 30 vuoden ajalta eikä yhtä suurta muutosta ole aiemmin havaittu, hän sanoo tiedotteessa.
Koronan aikaiset muutokset ovat yhteydessä nimenomaan nuorten psykososiaaliseen hyvinvointiin, lapsilla ei vastaavaa yhteyttä näyttäisi tutkimuksen valossa olevan.
Nuoret kokevat nyt merkittävästi enemmän vaikeuksia tunnetiloissa, keskittymisessä, käyttäytymisessä ja muiden ihmisten kanssa toimeentulemisessa.
13–16-vuotiaista tytöistä 14,5 prosenttia koki selviä ja huomattavia vaikeuksia vuonna 2018, mutta vuonna 2023 määrä oli kaksinkertaistunut jo 28 prosenttiin.
Myös pojilla kokemus vaikeuksista lisääntyi, mutta muutos oli vähäisempää kuin tytöillä. Vuonna 2018 seitsemän prosenttia pojista koki selviä ja huomattavia vaikeuksia, viime vuonna vastaava luku oli 11 prosenttia.
Psyykkisen oireilun muutoksia on tapahtunut erityisesti 13–16-vuotiaiden tyttöjen ahdistuneisuudessa. Vuonna 2018 tytöistä 20 prosenttia oireili yli kliinisen raja-arvon, kun vuonna 2023 vastaava luku oli peräti 31 prosenttia.
Tutkimuksessa osoitetaan vahva yhteys nuorten ahdistuksen ja ulkoisten uhkien välillä.
Nuorista 64 prosenttia koki huolta sodan, 62 prosenttia ilmastonmuutoksen, 51 prosenttia luonnonkatastrofien ja 35 prosenttia pandemioiden uhkiin liittyen.
Nuorisoikäisistä tytöistä 20 prosenttia koki erittäin suurta huolta ilmastonmuutoksesta, ja 11 prosenttia koki erittäin suurta huolta sodan uhasta. Vastaavat prosenttiosuudet pojilla olivat seitsemän prosenttia ja kolme prosenttia.
Merkittävä tutkimustulos oli se, että tutkijat pystyivät osoittamaan vahvan yhteyden nuorten ahdistusoireilun ja ulkoisten uhkien välillä.
Tutkijatohtori Sonja Gilbert kertoo, että tutkimusaineiston perusteella erilaisiin ulkoisiin uhkiin liittyy vihan, pelon ja avuttomuuden tunteita.
– Nykyinen maailmantilanne ja sen luomat uhkakuvat osaltaan heijastuvat nuorten ahdistuneisuuden lisääntymiseen luoden heissä turvattomuuden ja näköalattomuuden tunteita, Gilbert sanoo tiedotteessa.
Professori André Souranderin mukaan Suomessa tulisi tutkia entistä tarkemmin nuorten mielenterveydessä havaittujen muutosten syitä.
Väestötason tutkimustieto ei itsessään vielä selitä merkittäviä muutoksia nuorten mielenterveydessä, vaan se toimii hälytyssignaalina päätöksentekijöille, hän näkee.
– Ongelmien lisääntyessä nuorille pitäisi mahdollistaa matalan kynnyksen avunsaantia nuorten arkiympäristössä, kuten koulussa ja perustason terveydenhuollossa, Sourander sanoo.
– Tämä edellyttää laaja-alaista puuttumista poliittisessa päätöksenteossa, sillä nuorten lisääntyvä ahdistus on koko yhteiskuntaa ravistava ongelma. Kysymys ei ole pelkästään nuorten tai perheiden tarpeista. Nuorten hoitamattomien ongelmien hintalappu yhteiskunnalle ja kansantaloudelle on todella korkea.
Tämä edellyttää laaja-alaista puuttumista poliittisessa päätöksenteossa.
Professori André Sourander
Nuorisoikäisten eli 13–16-vuotiaiden nuorten kohdalla aineistoa on kerätty 25 vuoden ajalta vuosina 1998–2023. Tulokset perustuvat toistuvaan väestöpohjaiseen poikkileikkaustutkimukseen, joka tehtiin Rovaniemen ja Salon alueilla vuosina 1998, 2008 ja 2014, 2018 ja 2023.
Kyselytutkimukseen pyydettiin kaikkia 7.- ja 9.-luokkalaisia nuoria kaikista alueiden yläkouluista. Tutkimukseen osallistui noin 1500 yläkouluikäistä nuorta kunakin tutkimusvuonna.
Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus on kerännyt tietoa 8-9-vuotiaiden lasten psyykkisestä hyvinvoinnista 32 vuoden ajalta vuosina 1989-2021.
Tutkimusaineisto koostuu vuosina 1989, 1999, 2005, 2013, 2018 ja 2021 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueelta kerätyistä väestöpohjaisista kyselyaineistoista, joihin osallistui kunakin tutkimusvuonna noin tuhat iältään 8-9-vuotiasta lasta. Tietoa kerättiin opettajilta, vanhemmilta ja lapsilta.
Uutista korjattu 16.4. klo 17.48: Jutussa luki alun perin, että nuorista 78 prosenttia koki huolta sodan, 76 prosenttia ilmastonmuutoksen, 65 prosenttia luonnonkatastrofien ja 47 prosenttia pandemioiden uhkiin liittyen. Todellisuudessa nämä kuvut koskivat tyttöjä. Kaikista nuorista 64 prosenttia koki huolta sodan, 62 prosenttia ilmastonmuutoksen, 51 prosenttia luonnonkatastrofien ja 35 prosenttia pandemioiden uhkiin liittyen.