Tutkijat: Taistelujen repimä Etiopian liittovaltio nitisee liitoksissaan, maa on huolestuttavasti Jugoslavian tiellä
Suomalaiset Etiopia-asiantuntijat ovat huolestuneena seuranneet Itä-Afrikasta tällä viikolla kantautuneita uutisia.
Etiopiassa viime vuoden marraskuusta asti jatkuneet taistelut eivät ole osoittaneet laantumisen merkkejä, ja tiistaina hallitus julisti Etiopiaan maanlaajuisen hätätilan. Hallitusta vastaan taistelevat kapinalliset puolestaan sanoivat keskiviikkona, että he voivat vallata maan pääkaupungin Addis Abeban ”kuukausien ellei viikkojen kuluessa”.
Maanantaina kapinalliset kertoivat vallanneensa Dessien ja Kombolchan kaupungit, jotka sijaitsevat reilut parisataa kilometriä pääkaupungista pohjoiseen.
Suomalaisasiantuntijoita huolestuttaa erityisesti se, että kummallakaan osapuolella ei näytä olevan halukkuutta minkäänlaiseen neuvotteluratkaisuun. Retoriikka on kovaa puolin ja toisin.
– Rauhanprosessit vaativat tahtotilaa, mutta sellaista ei näytä löytyvän kummaltakaan puolelta. Päinvastoin molemmilla osapuolilla on kovat piipussa, Ulkopoliittisen instituutin vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki sanoo.
Pohjoismaisen Afrikka-instituutin vanhempaa tutkijaa, professori Liisa Laaksoa huolestuttavat erityisesti uutiset ihmisoikeusloukkauksista, teloituksista ja raiskauksista, joihin ovat syyllistyneet taistelujen molemmat osapuolet.
– Näistä on syntynyt jatkuvasti syvenevä koston kierre. Rauhanomaisen ratkaisun löytyminen näyttää päivä päivältä vaikeammalta, Laakso arvioi.
Etiopiassa ovat vastakkain liittovaltion armeija ja sitä vastaan taistelevat Tigrayn kansan vapautusrintama TPLF ja Oromon vapautusarmeija OLA.
Taistelut saivat alkunsa vuosi sitten, kun pääministeri Abiy Ahmed lähetti liittovaltion joukkoja pohjoisetiopialaiselle Tigrayn alueelle syrjäyttääkseen aluejohdon. Pääministeri on sanonut määränneensä liittotasavallan joukot Tigrayhin vastauksena TPLF:n hyökkäykselle paikalliseen sotilasleiriin.
Operaatio on edennyt pitkittyneeksi sodaksi, jota ovat leimanneet joukkomurhat, joukkoraiskaukset ja humanitaarinen kriisi. YK:n mukaan konfliktissa on kuollut tuhansia ihmisiä ja se on ajanut arviolta 400 000 ihmistä nälänhädän partaalle.
Laakso ja Ruohomäki painottavat, että Etiopian kriisi ei ole vain maan sisäinen asia, vaan sillä voi olla monenlaisia heijastusvaikutuksia maan lähialueille ja laajemmallekin esimerkiksi pakolaisaallon muodossa.
Noin 110 miljoonan asukkaan Etiopia on Nigerian jälkeen Afrikan toiseksi väkirikkain maa ja maailmanlaajuisessa vertailussa maailman 12:nneksi väkirikkain maa.
Etiopia on niin sanotun Afrikan sarven alueellinen suurvalta, jonka epävakaus näkyy tutkijoiden mukaan väistämättä naapurimaissa. Ruohomäki muistuttaa, että Etiopia on esimerkiksi vahvasti mukana Afrikan unionin Amisom-rauhanturvaoperaatiossa Somaliassa, ja maan sisäinen sekasorto saattaa heikentää Etiopian osallistumista operaatioon.
Laakso painottaa, että Afrikan sarvi on geopoliittisesti tärkeä alue, jonka sivuitse kulkee suuri osa maailman öljykuljetuksista ja muusta merien rahtiliikenteestä.
Laajoja heijastusvaikutuksia voi olla silläkin, että hyökkäysuhan alaiseksi joutunut Addis Abeba on Afrikan unionin päämajakaupunki eli Brysseliin verrattava ”Afrikan pääkaupunki”.
– Pahimmillaan heijastusvaikutukset voivat näkyä koko Afrikan epävakaistumisena, Laakso arvioi.
Laakson ja Ruohomäen mukaan Etiopian kehityssuunta näyttää huolestuttavasti samanlaiselta kuin Jugoslavian kehitys 1990-luvun alussa.
Molemmissa tapauksissa kyseessä on tai oli etnisesti kirjava liittovaltio, jossa piilossa olleet etniset jännitteet ovat päässeet purkautumaan dramaattisin seurauksin.
– Jugoslavian kauhuskenaariot ovat mahdollisia myös Etiopiassa. Liittovaltion hajoaminen voi hyvin johtaa samanlaisiin etnisiin puhdistuksiin, Laakso arvioi.
– En uskalla ennustaa, että esimerkiksi viiden vuoden päästä Etiopiassa ollaan samassa tilanteessa kuin mitä kävi Jugoslavialle, mutta samankaltaisella tiellä nyt selvästi ollaan. Keskipakoisvoimat ovat todella kovat ja liittovaltio nitisee liitoksissaan, Ruohomäki sanoo.
Ruohomäkeä huolestuttavat pääministerin kansalaisille suuntaamat kehotukset tarttua aseisiin ja liittyä kapinallisten vastaiseen taisteluun.
– Tällaiset kehotukset voivat helposti johtaa kontrolloimattomien puolisotilaallisten joukkioiden syntyyn ja sitä myötä erilaisiin ihmisoikeusrikkomuksiin, Ruohomäki sanoo.
Niin ikään Ruohomäkeä huolestuttaa Etiopiassa liikkuvan disinformaation ja vihapuheen määrä, joka voi johtaa pahimmillaan samanlaisiin seurauksiin kuin Ruandassa 1990-luvulla. Aggressiivista retoriikkaa on harjoitettu Etiopian ylimmässä johdossakin, sillä Facebook kertoi keskiviikkona poistaneensa pääministeri Abiyn päivityksen, jossa hän kehotti etiopialaisia ”hautaamaan” kapinalliset.
Abiy sai vuonna 2019 Nobelin rauhanpalkinnon rauhan aikaansaamisesta Etiopian ja sen pohjoisen naapurimaan Eritrean välille, mutta Etiopian tämänhetkisessä kriisissä pääministerin rauhansolmimiskyvyt ovat olleet kadoksissa.
– Ne tiedot, joita konfliktin alkuvaiheesta on, viittaavat siihen, että liittovaltio tarttui liian herkästi aseisiin. Kyllä Abiyn olisi rauhantekijänä pitänyt löytää neuvottelutie, Laakso sanoo.
Yhdysvallat kertoi keskiviikkona lähettävänsä Afrikan sarven erikoislähettiläänsä Etiopiaan etsimään rauhanomaista ratkaisua kriisiin. Afrikan unioni on jo aiemmin asettanut Nigerian entisen presidentin Olusegun Obasanjon välittäjäksi osapuolten välille.
Sovitteluyritykset eivät ole toistaiseksi kantaneet Etiopiassa hedelmää.
Ruohomäen mukaan rauhanprosessin saaminen alulle on Etiopiassa vielä kaukana, sillä jo pelkästään tulitauosta sopimiseen näyttäisi olevan vielä matkaa, aselevosta puhumattakaan.
– Niitä on vaikea toimeenpanna tilanteessa, jossa molemmat osapuolet ovat sitä mieltä, että nyt ei ole aika neuvotteluille, vaan nyt on aika taisteluille, Ruohomäki summaa.