Tutkija: Suomen ja Yhdysvaltojen puolustusyhteistyö on siirtymässä uudelle tasolle – "Kyllä siitä oli merkkejä"
Suomen ja Yhdysvaltojen puolustusyhteistyössä ollaan siirtymässä uudelle tasolle, arvioi Ulkopoliittisen instituutin vieraileva tutkija Pete Piirainen.
Hänen mukaansa presidentti Sauli Niinistön ja Yhdysvaltojen presidentti Joe Bidenin eilisen tapaamisen tärkein viesti oli, että maiden välinen puolustussuhde vahvistuu.
Niinistö tapasi Bidenin myöhään perjantaina Suomen aikaa Valkoisessa talossa Washingtonissa.
– Olemme tilanteessa, jossa Venäjä on muuttunut, Nato on muuttunut ja EU on muuttunut. Suomenkin pitää vetää tästä omat johtopäätöksensä ja tiivistää puolustussuhteitaan. Siksi tämä tapaaminen oli merkittävä, Piirainen toteaa.
Piirainen näkee, että presidenttien tapaaminen vahvisti Suomen ja Yhdysvaltojen välisen suhteen kehitystä, joka on ollut käynnissä jo pitkään. Hänen mukaansa yhteistyötä on harjoitettu eri tasoilla kylmän sodan päättymisestä lähtien.
Ensin toiminta keskittyi materiaaliyhteistyöhön, jossa Hornet-hävittäjät olivat merkittävässä roolissa.
Toinen vaihe oli kriisinhallinnan aika, jolloin ryhdyttiin kehittämään yhteistoimintakykyä kansainvälisiä kriisinhallintaoperaatioita varten. Kolmas vaihe oli Piiraisen mukaan Venäjän hyökkäys Krimin niemimaalle ja niemimaan valtaaminen vuonna 2014.
Tuosta hetkestä lähtien Suomen ja Yhdysvaltojen yhteistyö ei enää rajautunut ainoastaan kriisinhallintaan, vaan kyse oli selväsanaisemmin puolustussuhteesta.
Juuri tähän suhteeseen Piirainen viittaa, kun hän puhuu sen siirtymisestä uudelle tasolle.
– Aiemmin (Suomen ja Yhdysvaltojen) puolustussuhde oli tavallaan luotu vuoden 2014 sodan jälkeiseen maailmaan. Venäjä on nyt siirtänyt maalitolppia uudelleen, ja siksi Suomen tulee entisestään tiivistää puolustussuhteitaan, Piirainen sanoo.
– Kyllä presidenttien tapaamisessa oli merkkejä siitä, että (suhteessa) siirrytään uudelle tasolle.
Piiraisen mukaan molemmat presidentit viestivät tapaamisessa lännen yhtenäisyydestä ja tuesta Ukrainan auttamiseksi.
Myös Valkoisen talon julkaisemassa lyhyessä muistiossa todettiin, että keskusteluissa oli esillä transatlanttinen yhteistyö sen varmistamiseksi, että Venäjälle koituu hintalappu toimistaan.
Piirainen näkee Ukrainan saaman poliittisen ja sotilaallisen tuen olleen merkittävää, minkä lisäksi Venäjään kohdistetut talouspakotteet ovat olleet niin ikään merkittäviä.
– Mielestäni Ukrainan sota on jo osoittanut, että länsi on valmis auttamaan eurooppalaista valtiota, jos se joutuu Venäjän hyökkäyksen kohteeksi.
– Olen varma, että vastaavassa tilanteessa myös Suomi saisi merkittävää tukea kumppaneiltaan, Piirainen muotoilee.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on kuitenkin vaatinut länttä tekemään enemmän. Viimeksi eilen Zelenskyi moitti Natoa, koska sotilasliitto ei ole suostunut perustamaan Ukrainan ylle lentokieltoaluetta.
Naton mukaan lentokiellon valvominen tarkoittaisi käytännössä sotilasliiton hävittäjien lähettämistä Ukrainan ilmatilaan. Kieltoa rikkovat venäläiskoneet olisi ammuttava alas.
Presidentti Niinistö kertoi lehdistötilaisuudessaan Bidenin tapaamisen jälkeen, että Nato pyrkii nimenomaan välttämään sodan eskaloitumista.
Myös Yhdysvallat totesi jo sodan alettua tuoreeltaan, ettei se aio lähettää Ukrainaan omia sotilaitaan, Niinistö kertoi.