Tutkija näkee Bidenin vierailussa vahvan viestin: Yhdysvallat sitoutunut tukemaan Suomea tarvittaessa
Yhdysvaltain presidentti Joe Biden kävi piipahtamassa vajaan vuorokauden verran Helsingissä. Hän osallistui Yhdysvaltain ja Pohjoismaiden johtajien huippukokoukseen ja kahdenväliseen tapaamiseen presidentti Sauli Niinistön kanssa, mutta mitä niistä jäi käteen?
– Minulla jäi käteen se, että Suomi ja Pohjoismaat tiivistävät yhteistyötään Yhdysvaltojen kanssa ja että Yhdysvallat on sitoutunut Suomen ja koko (Nato-)liittouman yhteiseen puolustukseen, sanoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Iro Särkkä.
– Samalla tämä oli vahva viesti myös Venäjän suuntaan, eli että Yhdysvallat on valmis turvaamaan liittolaisiaan ja niitä maita, jotka jakavat samat demokraattiset arvot sen kanssa.
Särkkä nostaa esille myös, miten huippukokouksesta annetussa tiedotteessa ja toisaalta Bidenin ja Niinistön tiedotustilaisuudessa mainittiin myös pehmeän turvallisuuden kysymykset.
– Puhuttiin paljon huipputeknologiasta, kvanttiteknologiasta, informaatioteknologiasta ja tekoälystä, mutta myös ilmastonmuutoksesta. Nämä olivat tasapainottavina tekijöinä kovan turvallisuuden kysymysten rinnalla, ja myös asioita lähellä presidentti Bidenin sydäntä.
Suomen osalta merkittävin viesti oli kuitenkin se, että Yhdysvallat on sitoutunut tukemaan Suomea tarvittaessa, Särkkä arvioi.
– Niinistö nosti esiin myös Suomen ja Yhdysvaltain välisen puolustusyhteistyösopimuksen ja piti sitä erittäin tärkeänä asiana Suomelle.
Samoja sopimuksia tehdään tai on jo tehty muiden Pohjoismaiden kanssa.
– Tässä on vahvistumassa selkeä Naton sisäinen läheisten liittolaisten ryhmä, ja se koostuu Pohjoismaista ja Yhdysvalloista. Tämä suhde näyttää vahvistuvan edelleen.
Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) sanoi Ylellä, että Helsingin huippukokous oli enemmän perhetapaaminen kuin varsinainen neuvottelu. Särkkä on sinänsä samaa mieltä, että uusia päätöksiä Helsingissä ei tehty.
Silti kyseessä oli Särkän mukaan erittäin korkean tason poliittinen tapaaminen, jossa vahvistettiin edelleen niitä viestejä ja linjauksia, joita Naton huippukokouksessa Vilnassa tehtiin.
– Pohjoismaiden ja Yhdysvaltojen tukea Ukrainalle korostettiin ja viitattiin osaltaan aiempaan G7-maiden lausumaan.
G7-maat eli Yhdysvallat, Kanada, Ranska, Saksa, Italia, Britannia ja Japani julkaisivat Vilnan huippukokouksen yhteydessä lausuman, jossa vakuutetaan pitkäaikaista tukea Ukrainalle ja luvataan aloittaa kahdenväliset neuvottelut Ukrainan kanssa turvatakuista.
Presidentti Niinistön 12-vuotinen valtakausi alkaa lähestyä loppuaan. Oliko Bidenin vierailu Niinistön kauden loppuhuipennus?
– Kyllä tässä alkaa jo olla tällaista tunnelmaa, Särkkä sanoo.
Hänen mukaansa näköpiirissä ei ole mitään toista todella korkean tason tapahtumaa, joka ehdittäisiin enää järjestää Niinistön kaudella.
– Mutta se ei tarkoita, etteikö perinne jatkuisi. Siemen tulevaisuutta varten on kylvetty. Tämä on erinomainen pohja tulevalle presidentille jatkaa transatlanttisen yhteistyön syventämistä.