Tutkija: Ilmastonmuutos on mahdollistanut Kanadan ennätyslukemat – yhtä poikkeuksellisia lämpötiloja mitataan kerran muutamassa sadassa vuodessa
Kanadan lämpöaalto on ollut erittäin poikkeuksellinen ja ennennäkemättömän voimakas, kertoo Ilmatieteen laitoksen tutkija Mika Rantanen.
Lämpöennätyksiä on rikottu alkuviikosta useina päivinä, ja lämpötila on noussut enimmillään liki 50 asteeseen. Kanadan tätä vuotta edeltävä lämpöennätys vuodelta 1937 oli lähes viisi astetta matalampi.
– Puhutaan toistuvuusajasta, joka on kerran monessa sadassa vuodessa. Siellä nyt asuvien elinaikana ei tällaisia lämpötiloja varmastikaan tule uudestaan tapahtumaan, arvioi Rantanen.
Toistuvuusaika kuvaa ajanjakson pituutta, joka keskimäärin kuluu ennen kuin vastaavan sääilmiön odotetaan esiintyvän uudelleen.
Rantasen mukaan ilmastonmuutoksen vahvistava vaikutus ennätyksellisiin lämpöasteisiin on selkeä.
– Tällaisen helleaallon toistuvuus ilman ilmastonmuutosta olisi ollut käytännössä nolla. Prosentti on niin pieni, että sen voi pyöristää nollaan. Ilmastonmuutos teki tämän tapahtuman mahdolliseksi, ja sen osuus tästä tapahtumasta on suuri, Rantanen kertoo.
Ilmastonmuutoksella on selkeä yhteys siihen, että kesän helleaallot voimistuvat pohjoisella pallonpuoliskolla. Sään ääri-ilmiöistä etenkin helleaallot, metsä- ja maastopalot sekä kuivuusjaksot yleistyvät ilmaston lämmetessä.
Viime vuosina on nähty ennätyksellisiä hellejaksoja muuallakin päin pohjoista pallonpuoliskoa. Viime vuonna Siperiassa mitattiin kaikkien aikojen lämpöennätys napapiirin pohjoispuolella. Toissa kesänä Eurooppaa piinanneen helteen aikana myös Ranskassa mitattiin maan kaikkien aikojen lämpöennätys.
– Ihan tuurista tai sattumasta on kiinni, missä päin maailmaa tällainen voimakas tilanne pääsee syntymään, Rantanen arvioi.
Rantasen mukaan on suurelta osin ihmiskunnan toimista kiinni, miten paljon ennätykselliset helteet lisääntyvät ja kuinka voimakkaaksi ne muuttuvat vuosisadan loppuun mennessä.
– On osoitettu aika tarkkaan, että ilmaston lämpeneminen on suoraan riippuvainen siitä, miten paljon hiilidioksidipäästöjä ihmiskunta päästää ilmakehään. Jos päästöt saataisiin loppumaan, lämpeneminenkin loppuisi hyvin pitkälle siihen.
Kanadan helleaallon selkeimmät haittavaikutukset ovat olleet nähtävissä kuolonuhrien määrässä. Länsi-Kanadan Brittiläisessä Kolumbiassa oli viranomaisten mukaan kuollut viime perjantain ja tämän viikon keskiviikon välisenä aikana yli 480 ihmistä. Asiasta kertoo uutistoimisto AFP, jonka mukaan provinssissa kirjataan normaalisti vastaavanlaisella ajanjaksolla reilut 160 kuolemantapausta.
Myös metsäpaloriski on kasvanut suureksi Kanadan länsiosissa. Kanadan ympäristöministeriö on antanut varoituksia äärimmäisestä helteestä Brittiläiseen Kolumbiaan, Albertaan sekä osiin Saskatchewanin, Manitoban ja Yukonin provinsseja. Lisäksi hellevaroitus on annettu Läntisten territorioiden alueelle.
Ministeriön mukaan ”pitkittynyt, vaarallinen ja historiallinen helleaalto” jatkuu tämän viikon ajan.
Kanadan lämpöaallon painopiste on siirtymässä idemmäksi loppuviikosta.
Rantanen arvioi, että tiistaina mitattuja ennätyslukemia ei rikota seuraavina päivinä, vaikka hellejakso vielä jatkuukin Kanadassa.
– Toki paikallisia ennätyksiä tullaan varmastikin rikkomaan tietyissä kaupungeissa tai territorioissa, Rantanen uskoo.
Useimpina vuosina Kanadan korkeimmat lämpötilat mitataan heinäkuun lopussa, mutta kesän lämpöpiikkien ajankohta vaihtelee vuodesta toiseen.
– Suomessakin mitattiin viime viikolla 33,6 astetta, joka aika suurella todennäköisyydellä tulee jäämään Suomen korkeimmaksi lämpötilaksi tänä kesänä, Rantanen kertoo.
Suomessa Kanadan ennätysasteisiin ei Rantasen mukaan koskaan päästä, sillä Kanadan eteläosa on reilusti Suomea etelämmässä. Jos lähikesinä syntyisi yhtä voimakas korkeapaine Suomen ylle, lähelle 40 astetta voitaisiin Rantasen mukaan päästä.
– En usko, että yli 40 asteen lämpötiloja edes teoriassa voitaisiin Suomessa mitata. Se vaatisi jotain, mitä ei ole ikinä maapallolla nähty, Rantanen arvioi.