Turkissa Erdogania haastavan opposition on pantava kova kovaa vastaan, sanoo tutkija

Presidentti Recep Tayyip Erdoganin päähaastaja Kemal Kilicdaroglu lupaa kampanjavideollaan äänestäjille sellaista Turkkia, jossa kansalaisilla on ”vatsa täynnä” ja jossa ”kukaan ei vaikene pelosta”. Videolla hymyilee pikkutyttö toiveikkaana.

Viesti ilmeisesti vetoaa moneen, koska Kilicdaroglu johtaa Erdogania lähes kaikissa tuoreissa kannatuskyselyissä yli puolella kaikista äänistä. Oppositiolla on käsissään historiallinen mahdollisuus syrjäyttää Erdogan ja hänen AK-puolueensa Turkin presidentin- ja parlamenttivaaleissa 14. toukokuuta, ensimmäistä kertaa yli kahteenkymmeneen vuoteen.

Kilicdaroglun johtamalla oppositiopuolueiden vaaliliitolla on kuitenkin edessään suuria haasteita.

Lähtökohtaa vääristää jo se, että Turkin koko hallintokoneisto, turkkilaismedia sekä valtionelimet vaalilautakuntaa ja poliisia myöten ovat Erdoganin hallinnon ja hänen AK-puolueensa (AKP) kontrollissa, sanoo Turkki-tutkija Halil Gürhanli Helsingin yliopistosta.

Paikallisvaaleissa 2019 oppositio järjesti ja koulutti Istanbulissa yli satatuhatta vapaaehtoista valvomaan, että kaikki sujuu sääntöjen mukaisesti vaaliuurnilla. Vapaaehtoiset jopa nukkuivat öitä äänestyslippusäkkien päällä suojellakseen ääniä.

– Vaalien ja lähes 61 miljoonan äänestäjän äänten turvallisuudesta on vakavia huolia. Tähän vaikuttavat edellisvaaleissa havaitut epäselvyydet sekä kaaos maanjäristysalueella, hän arvioi STT:lle.

Helmikuussa Turkkia ravistellut maanjäristys oli alueen pahin luonnonkatastrofi vuosisataan. Järistyksessä kuoli Turkissa yli 50 000 ihmistä ja useat kaupungit kärsivät valtavia tuhoja.

Hallitus on luvannut, että järistyksen takia sisäisiksi pakolaisiksi joutuneiden äänestämismahdollisuus taataan heidän uusissa asuinkunnissaan erityisjärjestelyin. Vielä ei kuitenkaan ole tiedossa, kuinka moni yhä kirjoilla oleva äänestäjä on elossa – raunioilta kaivetaan yhä esille ihmisten ruumiita.

Uhrien kunnioittamiseksi Erdogan on kehottanut kampanjoimaan hillitysti ja välttämään esimerkiksi vaalimusiikin soittamista kaduilla.

Keskenään hyvin erilaisen kuuden puolueen liittouma eli ”Kuuden pöytä” neuvottelee parhaillaan yhteisten vaalilistojen laatimiseksi. Toisin kuin Suomessa, Turkin parlamenttivaaleissa ei äänestetä suoraan ehdokkaita vaan puolueita, jotka laativat ehdokaslistat ennen vaaleja.

Yhteisten vaalilistojen on määrä valmistua 9. huhtikuuta mennessä, mutta neuvottelut ovat alkaneet takellellen, kertoi BirGün-lehti tiistaina. Kuuden pöytään kuuluu laaja kirjo erilaisia puolueita, joiden tavallisesti olisi vaikea tulla toimeen.

– Erityisesti ehdokaslistojen valmistelu kiristää tunnelmaa ja testaa Kuuden pöydän kompromissikykyä. Keskenään näin erilaisten puolueiden liitto pysyy koossa hyvin ohuilla langoilla ja vaati tasapainottelua, Gürhanli arvioi.

Pöydässä istuvat maallisen ja sosiaalidemokraattisen CHP-puolueen kanssa niin IYI (Hyvä) -puolueen turkkilaisnationalistit kuin Saadet (Onnellisuus) -puolueen kovan linjan islamilaiskonservatiivitkin. Lisäksi pöydässä on kaksi Erdoganin AK-puolueesta irrottautunutta entistä ministeriä uusine Deva (Ratkaisu)- ja Gelecek (Tulevaisuus) -puolueineen.

Opposition tulee nyt edetä todella harkitusti, jos se haluaa pysyä yhtenäisenä ja voittaa vaalit, Gürhanli sanoo.

– On tärkeää valita oikeat ehdokkaat oikeille alueille. Jos esimerkiksi jollain alueella ehdokkaaksi nostettaisiin Saadet-puolueen jäsen, niin miten innokkaasti sillä alueella muiden puolueiden nais- ja nuorisojaostot kampanjoisivat hänen hyväkseen? Gürhanli pohtii.

Oppositiolle on kuitenkin ilmaantunut erikoinen haaste, kun entinen opposition presidenttiehdokas Muharrem Ince nousi presidenttiehdokkaaksi hävittyään edelliset vaalit Erdoganille.

Incen kannatus ei ole mainittava, mutta hänen ehdokkuutensa voi johtaa opposition äänien jakautumiseen ja vaalien siirtymiseen toiselle kierrokselle.

Vuoden 2018 vaaleissa Ince aiheutti musertavan pettymyksen opposition kannattajille ilmoittamalla häviöstään tekstiviestillä eräälle toimittajalle tokaisulla ”Mies voitti”, oltuaan ensin kadoksissa useita tunteja. Ince ei edes yrittänyt selvittää useita raportoituja epäselvyyksiä vaaliuurnilla.

Ince vetoaa kuitenkin erityisesti nuoriin, jotka seuraavat hänen videoitaan Tiktokissa ja matkivat Incen tanssimista vaalibussissa. Heitä ei puhuttele 74-vuotias Kilicdaroglu, jota maailmalla luonnehditaan ”Turkin Gandhiksi” ja joka joillekin edustaa Turkin vanhaa sekularistista eliittiä.

Ince itse ei usko sabotoivansa oppositiota ja uskoo voivansa voittaa.

– Vaalit menevät toiselle kierrokselle, ja toisella kierroksella minut äänestetään presidentiksi yli 60 prosentilla äänistä, Ince sanoi viime viikolla uutistoimisto AFP:n mukaan.

Tutkija Gürhanli uskoo myös, että Ince voi hyvinkin sysätä vaalit toiselle kierrokselle, jos Kuuden pöytä ei tiivistä rivejänsä.

– Jos Kuuden pöytä ei onnistu rakentamaan yhteistä vaalistrategiaa ja pysty selittämään, mikä heidät erottaa Erdoganista ja mikä heidän visionsa on, voivat Incen kaltaiset ehdokkaat näyttäytyä houkuttelevampina. Ince vetoaa nykyjärjestystä uhmaavalla asenteella ja voi kerätä nuorten ja järjestelmää vastustavien äänet, Gürhanli sanoo.

Turkkilaiset toivovat talouden kohentamista ja korkean inflaation taltuttamista, sananvapautta, ihmisoikeuksia, parempaa varautumista uusiin maanjäristyksiin sekä parempia suhteita ulkovaltoihin.

– Äänestäjät haluavat Kuuden pöydältä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: Aiotteko te asettaa Erdoganin ja AKP:n vastuuseen teoistaan? Aiotteko pitää pintanne ja kamppailla heitä vastaan? Onko teillä yhteistä strategiaa vaalien voittamiseksi?

Presidentinvaaleissa Kilicdaroglulla on kuitenkin puolellaan Turkin suurimman kurdienemmistöisen HDP:n eli Kansojen demokraattisen puolueen tuki. Kurdien äänet voivat lopulta ratkaista vaalit Kilicdaroglun hyväksi.

Kyselyissä yli 10 prosenttia äänistä keräävä HDP on ilmoittanut, ettei se aio asettaa vaaleihin omaa presidenttiehdokastaan, jotteivät oppositiolle menevät äänet jakaannu. Edellisvaaleissa HDP:n potti on ollut parhaimmillaan jopa kuusi miljoonaa ääntä.

– Täytämme historiallisen vastuumme lopettaaksemme yhden miehen vallan tulevissa vaaleissa, julisti HDP:n kakkospuheenjohtaja Pervin Buldan lehdistötilaisuudessa viime viikolla.

Kuuden pöytään ei kurdeja ole pyydetty, ja sulkemisuhan vuoksi HDP osallistuu vaaleihin Turkin vihreän vasemmistopuolueen alaisuudessa. Terrorismiyhteyksistä syytetty HDP on kiistänyt, että sillä olisi kytköksiä kurdien aseellisen PKK-järjestön militantteihin. HDP on epäillyt terrorismisyytösten tähtäävän sen syrjäyttämiseen politiikasta.

Vaikka Erdogan häviäisi presidentinvaalit, kyselyiden mukaan Erdoganin johtama AKP liittolaisineen saisi yhä reilusti yli kolmasosan äänistä ja jäisi siis parlamenttiin vähintäänkin merkittäväksi oppositioryhmäksi. AKP:n johtama liittouma voi jopa saada enemmistön parlamentissa, Gürhanli sanoo.

Gürhanlin mielestä tämä ei ole oppositiolle merkittävä ongelma, koska presidentin pestin saaminen takaisi valtavat valtaoikeudet, ennen sen lupaamaa siirtymistä takaisin parlamenttijärjestelmään.

Turkissa moni opposition kannattaja pelkää, ettei Erdogan suostukaan lähtemään vallasta vaikka hän häviäisi Kilicdaroglulle. Yhdysvalloissahan Donald Trump ja Brasiliassa Jair Bolsonaro aiheuttivat kaaoksen hävittyään presidentinvaalit, eivätkä he suostuneet heti siirtymään syrjään sovinnolla.

Gürhanli ei usko tällaiseen skenaarioon Turkissa. Turkki on sotilasliitto Naton tärkeä jäsen, EU:n hakijamaa ja nyt jo monin tavoin kytköksissä EU:hun, hän muistuttaa.

– Turkki on yhä hyvin ulkomaailmasta riippuvainen taloudellisesti, sotilaallisesti sekä myös sosiaalisesti. Turkilla ei ole varaa sulkea itseään ulkomaailmalta. Toki kriisitilanteessa voisi syntyä ohimenevä paniikki, mutta en usko Erdoganin hallinnon tekevän mitään sellaista, mikä polttaisi sillat muuhun maailmaan.