Turkin tilanne pistää diplomatian osaamisen varpailleen

Politiikan ja diplomatian itämainen tanssi vaatii Turkin tapahtumien yhteydessä taas kerran poikkeuksellisia liikkeitä.

Kovin paljon ei auttaisi julkisuudessa mölytä ja kurmottaa Turkkia, koska keskusteluyhteys tärkeään kumppaniin pitää säilyttää ja yhteydet pitää tiiviinä.

Toisaalta Turkin tilannetta ja demokratian heikentymistä seurataan huolestuneina.

Ministerineuvos ja Suomen Turkin suurlähetystön väliaikainen asiainhoitaja Pekka Shemeikka kertoo, että Brysselin ja Turkin välillä käydään tiivistä dialogia ensisijaisesti diplomaattisia kanavia pitkin, poissa julkisuudesta.

– Se on tässä osittain epäselvässä tilanteessa kaikkein tehokkain tapa. Julkisuuden kärjekkäät lausunnot eivät edistä asioiden hoitoa, vaan niitä on helpompi hoitaa kulissien takana.

Shemeikka muistuttaa, että Turkissa on järkytytty yllättävästä vallankaappausyrityksestä ja sen jälkipyykistä.

Siksi EU:n ilmaisema vallankaappausyrityksen tuomitseminen oli Turkille tärkeää. Silti Turkki olisi toivonut EU:lta voimakkaampia toimia kaappausyrityksen jälkeen.

Shemeikka sanoo Turkin olevan jossain määrin tyytymätön, koska EU-johtajat eivät esimerkiksi ole vierailleet maassa ja näyttäneet näin solidaarisuuttaan.

– EU ei Turkin näkökulmasta reagoinut akuuttiin tilanteeseen niin voimakkaasti kuin olisi pitänyt.

Julkisuudessa ja EU:ssa on laajasti arvosteltu Turkin presidentin itsevaltaisia otteita ja ihmisoikeuksien rikkomista sekä vallankaappausyrityksen yhteydessä että jo aiemminkin.

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Antti Kaikkonen (kesk.) haluaisi, että EU puuttuisi selväsanaisesti ja voimakkaammin Turkin kehitykseen.

– Asiat ja mielipiteet pitää pystyä sanomaan suoraan ja näin varmaan tehdäänkin, mutta tietysti tässä on kysymys, kuinka paljon Turkkiin voidaan ylipäätään ulkopuolelta vaikuttaa.

Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn tiedottaja ja Turkkia hyvin tunteva Aishi Zidan sanoo, että Suomi osana EU:ta ei ole ollut tarpeeksi jämäkkä ja on tinkinyt periaatteistaan ja katsonut läpi sormien Turkin toimia.

Turkki myös tarvitsee tärkeää kauppakumppaniaan EU:ta. Suomalaiset ovat tuoneet esille huoliaan Turkin kehityksestä demokratian peruspilarien horjuessa, mutta Zidanin mielestä liian vaisusti.

– En tosin usko, että eristämällä Turkkia saataisiin mitään aikaiseksi, koska silloin myös menetetään vaikutusvaltaa, Zidan arvioi.

Hän kuitenkin kiittää EU:n voimakkaita reaktioita siinä vaiheessa, kun Turkissa nostettiin esille kuolemanrangaistuksen palauttaminen.

Vallankaappausyrityksestä voisi parhaimmillaan koitua jotain hyvääkin.

Vaikuttaisi siltä, että hallitus ja oppositio olisivat viime päivinä jossain määrin lähentyneet toisiaan, ja tämä voisi tukea demokratiakehitystä, arvioi ulkoministeriön Shemeikka Ankarasta.

– Perinteisesti hallitukselle kriittiset kommentaattorit ovat korostaneet, että nyt voisi Turkissa olla mahdollisuus yhdistää voimia ja kehottaneet Eurooppaa kiinnittämään myös tähän huomiota.