Turkilta riitaisa siirto Välimerellä – Länsi varoittaa kriisistä
Brysselissä on tyrmistytty Turkin viimeisimmästä tempauksesta, joka horjuttaa itäisen Välimeren turvallisuustilannetta.
Ankara ja Tripolista käsin osaa Libyasta hallitseva Yleinen kansankongressi (GNC) ovat nimittäin allekirjoittaneet yhteisymmärryspöytäkirjan hiilivetyjen etsinnästä Kreikkaan kuuluvan Kreetan saaren eteläpuolisilla merialueilla.
Euractivin mukaan Brysselissä sopimuksen katsotaan asettavan kyseenalaiseksi Kreikan alueellisen koskemattomuuden.
Ankaran ja Tripolin suunnitelmat hyödyntää Itä-Välimeren maakaasu- ja öljyvarantoja ovatkin saaneet tyrmäyksen EU-päämajan lisäksi, Washingtonista ja Ateenasta. Niiden mukaan energiahanke on vastoin kansainvälistä merioikeutta sekä lietsoo tarpeetonta epävakautta.
Libyassa on ollut arabikevään jäljiltä kaksi kilpailevaa hallitusta. Tripolin allekirjoittama sopimus onkin saanut osakseen kritiikkiä myös Tobrukissa sijaitsevalta hallitukselta.
Sen mukaan sopimus ei sido Libyaan sen jälkeen, kun Tripolin hallitus menettää valtaa-asemansa.
Ankara on viime kuukausina laukonut yhä ärhäkkäämpiä lausuntoja, joissa on kyseenalaistettu Egeanmerellä sijaitsevien kreikkalaisten saarten suvereniteettia.
Presidentti Recep Tayyip Erdoğanin liittolainen, äärioikeistolaista MHP-puoluetta johtaja Devlet Bahçeli on jopa todennut, että Kreikalle nykyisin kuuluva Dodekanesian saariryhmä ja Pohjois-Egeanmeren saaret ovat osa Turkkia.
– Revimme silmät päästä jokaiselta, joka yrittää estää meidän oikeuksiemme ja oikeudenmukaisuuden toteutumista, Bahçeli laukoi.
Kiinnostus itäisen Välimeren kaasu- ja öljyvarantoja kohtaan alkoi kasvaa jo vuosia sitten. Tuolloin Kyproksen edustalta löytyi kaasuesiintymä. Varantojen arvioidaan olevan merkittäviä.
Euractivin lähteiden mukaan Bryssel seuraa tarkasti Egeanmeren jännitteiden eskaloitumista, sillä se ei missään nimessä haluaisi uutta konfliktia Ukrainan sodan lisäksi.
– Turkin retoriikka ja toimet osoittavat, että Erdoğan noudattaa tietynlaista kaavaa, medialle kuvaillaan.
– Tavoitteena on kyseenalaistaa vallitseva status quo.
Aiemmin EU-maat olivat hyvin jakautuneita suhtautumisessaan Turkin toimiin lähialueillaan.
Euractivin mukaan esimerkiksi vuosina 2015–2019 jopa 43 prosenttia Turkin asetuonnista oli peräisin Italiasta ja Espanjasta.
EU-lähteen mukaan Ukrainan sota on kuitenkin saanut jäsenmaat herkemmiksi unionin alueiden kunnioittamisen suhteen.
– Mitä kauempana kriisi oli, sitä vähemmän se kiinnosti, lähde kiteyttää entisen ajattelutavan.