Tuloerot näkyvät selvästi kuolleisuudessakin – Pienituloiset menettävät eniten elinvuosia
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreen tutkimuksen mukaan tuloryhmien väliset kuolleisuuserot ovat edelleen suuret. Sosiaalinen asema ja menetetyt elinvuodet Suomessa 2017–2019 -tutkimuksen mukaan kaikissa tarkastelluissa kuolemansyyryhmissä menetetyt elinvuodet painottuivat pienituloisille.
Miehillä menetettyjen elinvuosien määrä oli suurempi kuin naisilla kaikissa tarkastelluissa kuolemansyyryhmissä. Tutkimuksessa menetetyt elinvuodet kuvaavat sitä elinvuosien määrää, joka jäi elämättä alle 80-vuotiaana tapahtuneen kuoleman vuoksi.
– Sosioekonomisen eriarvoisuuden kaventamisessa tärkeitä ovat valtakunnan tasoiset ratkaisut, kuten alkoholi-, tupakka-, asunto-, koulutus- ja työvoimapoliittiset toimenpiteet, sanoo THL:n tutkimusprofessori Seppo Koskinen tiedotteessa.
Koskisen mukaan yhteistyö julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon välillä on avainasemassa.
– Matala sosioekonominen asema lisää monien palvelujen tarvetta erilaisten mekanismien kautta, Koskinen toteaa.
Tutkimuksen mukaan pienituloisimpaan väestönosaan kuuluvat menettivät näiden kuolinsyiden takia elinvuosia moninkertaisesti verrattuna suurituloisimpiin.
– Tärkeimmät tuloryhmittäisiä eroja aiheuttavat kuolemansyyt olivat sekä miehillä että naisilla verenkiertoelinten sairaudet ja alkoholisyyt sekä tapaturmaiset kuolemansyyt, tutkimus kiteyttää päälöydöksenään.
Suhteellisesti mitaten erot olivat suurimmat alkoholin aiheuttamissa kuolemansyissä. Tutkimuksessa tulojakauman ääripäihin kuuluvan väestön välinen ero oli lähes nelinkertainen alkoholin aiheuttamissa kuolemansyissä koko väestön tasolla menetettyihin elinvuosiin nähden.
Tapaturmaisten kuolemansyiden osalta vastaava ero oli tutkimuksen mukaan lähes kolminkertainen. Itsemurhien ja verenkiertoelinten tautien osalta erot olivat yli kaksinkertaiset.
Keuhkosairauksien vuoksi menetetyt elinvuodet jakautuivat tuloryhmien välillä tasaisimmin. Niissäkin ennenaikaiset kuolemat painottuivat kuitenkin pienituloisimpaan väestöön.
Tutkimuksessa hyödynnettiin Tilastokeskuksen rekisteritietoja. Kuolleisuuden mittarina käytettiin menetettyjä elinvuosia ikävälillä 25–80 vuotta.