Tullit voivat tulla kalliiksi vientimaa Suomelle – "Huonot merkit on olemassa"
Keskiviikkona voimaan tulleet Yhdysvaltain uudet tullit voivat Suomessa vaikuttaa talouskasvuun ja inflaatioon sekä Yhdysvalloista tuotavien tuotteiden hintoihin sen jälkeen, kun eurooppalaiset varastot on niistä tyhjennetty.
Kriisin jatkuessa se voi näkyä Suomessa myös yritysten sopeutustarpeena ja työpaikkojen menetyksinä, Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) kaupan ja kauppapolitiikan vaikuttamisen johtaja Timo Vuori arvioi.
Pitkällä tähtäimellä Suomi voi olla vaikeiden kysymysten äärellä.
– USA on viime vuosina noussut meidän tärkeimmäksi palvelu- ja tavaravientikohteeksi, josta on aika paljon saatu vetoapua meidänkin orastavaan talouskasvuumme viime vuosina, Vuori sanoo STT:lle.
Suomesta Yhdysvaltoihin vietäviin tuotteisiin kohdistuu nyt lähtökohtaisesti sama 20 prosentin tullimaksu kuin muidenkin EU-maiden kohdalla. Tämän päälle tulevat vielä vanhat, tuotekohtaiset tullimaksut, joten lopullisen maksettavan tullimaksun suuruus riippuu vietävästä tavarasta.
– Ei USA:han ole koskaan nollatulleilla viety. — On siis tuotekohtainen tulli, joka vaihtelee 2–5 prosentin välillä. Keskimäärin se on 4 prosenttia USA:ssa. Siihen tuli ensiksi (lauantaina) 10 prosenttia lisää ja nyt EU:n osalta toiset 10 prosenttia lisää. Eli se lopullinen tulli, joka suomalaisesta tuotteesta maksetaan, on perustulli plus 20 prosenttia, kertoo EK:n Vuori.
Suomen taloudelle tämä on selvästi haitaksi, sillä Suomi on vientivetoinen talous ja kuuluu EU-maiden Yhdysvaltojen-kaupasta riippuvaisimpiin.
– Suomihan on viidenneksi tai kuudenneksi riippuvaisin USA:n-kaupasta suhteellisesti. Irlanti on siellä kärjessä, mutta me kuulutaan siihen top viiteen tai kuuteen maista, jotka tuntevat sen, jos tämä kauppasota kärjistyy ja tullit sekä vastatullit lisääntyvät. Olemme siinä rintamassa, jonka on syytäkin olla huolissaan, ettei tämä kauppasota nyt kärjisty USA:n ja EU:n kesken, Vuori sanoo.
Valkoinen talo väitti alun perin, että tuontitullien suuruus on noin puolet siitä tullista, minkä maat ovat asettaneet yhdysvaltalaistuotteille. Todellisuudessa tuontitullit oli kuitenkin laskettu osittain sen mukaan, millainen Yhdysvaltain kauppataseen alijäämä on kyseiseen maahan.
Trumpin tulli-ilmoitus romahdutti pörssikurssit ja aiheutti markkinoilla kolme perättäistä jyrkkää laskupäivää. Keskeiset indeksit Yhdysvalloissa ja Euroopassa laskivat torstaista maanantaihin yli 10 prosenttia, mikä vastaa suuruusluokaltaan maaliskuun 2020 koronaromahdusta.
Pelkona on, että jos Trump ei peräänny tulleista, Yhdysvallat ja koko maailmantalous ajautuu lähiaikoina taantumaan tai jopa lamaan.
– Kyllä tässä tietysti huonot merkit on olemassa. Kansainvälinen talous perustuu kansainvälisiin globaaleihin arvoketjuihin ja niiden tuottamaan lisäarvoon, Vuori sanoo.
Toistaiseksi Trump ei ole antanut merkkejä taipumisesta. Totaalisen kauppasodan Yhdysvallat myös kestää EU:ta paremmin.
– Ulkomaankaupan osuus USA:n kansantuotteesta on noin 10 prosentin luokkaa. Se kertoo, että Yhdysvalloissa osavaltioiden välinen kauppa ja markkinoiden dynamiikka siellä pitkälti tuottavat sitä kasvua. Heillä on ehkä paremmin varaa leikkiä tulella ulkomaankaupan tulleilla, vaikka yhdysvaltalainen talous on myös riippuvainen eri maiden raaka-aineista ja komponenteista.
Esimerkiksi Suomelle vienti on noin 40 prosenttia bruttokansantuotteesta, eli moninkertaisesti Yhdysvaltoja tärkeämpää.