Uusilta rakennuksilta vaaditaan pian ilmastoselvitys – Tutkimus todisti puurakentamisen edut
Aalto-yliopiston tuore tutkimus korostaa puun ilmastohyötyjä rakentamisessa ja vaatii selkeämpiä määritelmiä hybridirakennuksille.
Puurakennukset voivat tuottaa huomattavasti vähemmän alkuvaiheen kasvihuonekaasupäästöjä kuin rakennukset, joissa käytetään betonia, terästä tai tiiltä.
Tutkimuksen laatineet tutkija Ali Amiri ja professori Seppo Junnila analysoivat 92 rakennuskohteen elinkaaritiedot ja laskivat niin sanotun displacement factor -kertoimen, joka kuvaa puun käytön ilmastohyötyjä rakennusmateriaalina.
Matalissa puutaloissa, erityisesti omakotitaloissa, puulla rakennusmateriaalina oli korkein ilmastohyöty.
Uudet puurakennukset aiheuttivat keskimäärin noin 30 prosenttia vähemmän alkuvaiheen kasvihuonekaasupäästöjä kuin vastaavat ei-puurakennukset.
– Tuloksemme osoittavat, että puu ei ole vain uusiutuva materiaali – se on myös tehokas keino ilmastonmuutoksen hillitsemiseen rakennetussa ympäristössä, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja Ali Amiri tiedotteessa.
Tutkimus nostaa esiin myös hybridipuurakennusten yleistymisen erityisesti keskikorkeiden ja korkeiden rakennusten osalta.
Tutkijat korostavat tarvetta selkeälle hybridirakennuksen määritelmälle, sillä nykykäytännöt mahdollistavat rakennusten markkinoinnin puurakennuksina, vaikka puun osuus olisi vähäinen.
Tutkimus tarjoaa tärkeän viitekehyksen arkkitehdeille, insinööreille ja päättäjille, jotka pyrkivät vähentämään rakennussektorin hiilijalanjälkeä, Aalto-yliopistosta todetaan. Rakentamislaki muuttuu nimittäin vuoden 2026 alusta lähtien siten, että uusilta rakennuksilta vaaditaan ilmastoselvitys, joka sisältää uudisrakennuksen koko elinkaaren hiilitiedot.
Vaatimus koskee esimerkiksi rivitaloja ja kaikkia niitä suurempia uudisrakennuksia.
– Havaintomme ovat erityisen kiinnostavia nyt, kun Suomeen tulee ensi vuoden alusta pakolliseksi hiilijalanjälkitodistus osalle uusista rakennuksista, professori Seppo Junnila mainitsee.