Tekoälystä povataan utopiaa ja dystopiaa – voi tuoda 3–4 päivän työviikon tai täystuhon ja massatyöttömyyden
Tekoälysovellusten kehitys on ollut niin nopeaa, että lainsäätäjien ja yhteiskunnan on ollut vaikea pysyä kärryillä siitä, mihin kaikkeen uusi teknologia saattaa vaikuttaa. Erityisen ripeää on ollut tekstiä, kuvia ja videoita luovien generatiivisten tekoälyjen edistys.
Tuore huomiota herättänyt sovellus on ChatGPT-tekstiohjelmasta tunnetun OpenAI:n uusi Sora-alusta, joka kykenee tuottamaan lyhyitä, elokuvamaisen korkealaatuisia videoita käyttäjän kirjoittaman kuvauksen pohjalta. Soran tuotoksia voi käydä katsomassa OpenAI:n julkaisemilta esittelyvideoilta.
Tekoälystä puhuttaessa huolta herättävät sen vaikutukset työmarkkinoihin. Työpaikkojen joukkokatoamista on pelätty, mutta toisaalta tekoäly saattaa tehdä todellisuutta paljon puhutusta neljän päivän työviikosta tai kuuden tunnin työpäivästä samalla palkalla.
Nelipäiväinen työviikko saattaa tekoälyn aikakaudella olla jopa väistämätön, kirjoittaa BBC. Suurpankki JPMorganin toimitusjohtaja Jamie Dimon menee vielä pidemmälle ja ennustaa tekoälystä seuraavan 3,5 päivän työviikon, kertoo Bloomberg.
Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Mikko Härmän mukaan tekoälyn vaikutus työaikojen lyhenemiseen palkkojen pysyessä samoina riippuu siitä, kuinka paljon uusi teknologia lopulta kasvattaa työn tuottavuutta.
– Meillä on yli sadan vuoden historia työajan lyhentämisestä, ja se on aina liittynyt tilanteisiin, joissa on pystytty kasvattamaan tuottavuutta jollakin tavalla. Se työajan lyhentäminen on tapahtunut sysäyksittäin, kun on pystytty vastaavasti tuottavuutta lisäämään. Avainkysymys on, että voidaanko sitä tuottavuutta sitten kasvattaa?
Suomen tekoälytutkimuksen kärkinimiin kuuluva Aalto-yliopiston tutkija Jaakko Lehtinen ei usko, että teknologian kehitys yksinään muuttaisi yhteiskunnan syviä rakenteita, jotka ovat pohjimmiltaan sopimusasioita.
– En usko hetkeäkään, että teknologian kehitys itsessään muuttaisi sellaisia rakenteita, koska nämähän ovat meidän yhteiskuntiemme sopimia rakenteita.
Aalto-yliopiston lisäksi Lehtinen työskentelee tutkijana laitevalmistaja Nvidialle, jonka osakekurssi oli helmikuun lopulla noussut yli 780 dollariin tekoälybuumin siivittämänä. Vuotta aikaisemmin se oli 230 dollarin luokkaa.
Lehtinen pitää lyhytnäköisenä nykyistä keskustelua siitä, onko työpaikkoja katoamassa vai tekeekö tekoäly ihmisten elämästä helpompaa.
– Ainahan uudet teknologiat ovat muuttaneet työn tekemisen tapoja. Jotkut tehtävät muuttuvat, jotkut tehtävät varmaan katoavat ja joitakin uusia tehtäviä syntyy.
Lehtinen on silti huolissaan siitä, että tekoäly pitkällä aikavälillä hävittää enemmän työpaikkoja kuin se luo.
– Meillä ei tekoälyn ja muun teknologian kehittyessä välttämättä tule olemaan yhteiskunnassa riittävästi tekemistä, josta kannattaisi maksaa sellaista palkkaa, että sillä tulee toimeen.
– Jos asialle ei tehdä mitään, niin sehän on valtava tragedia ja dystopia – että on rakennettu teknologia, joka helpottaa monia tehtäviä niin paljon, että osalle ei jää mitään mielekästä tekemistä ja sen tuomaa kokemusta hyödyksi olosta.
Lehtinen katsoo, että yhteiskunnan pitäisi rohkeasti kohdata tämä mahdollisuus ja varautua siihen esimerkiksi perustulo- tai kansalaispalkkajärjestelmiä kehittämällä.