Asiantuntija: Tekoälyosakkeiden romahdus ei vielä tarkoita, että kupla puhkeaa
Tekoälyosakkeet lähtivät roimaan laskuun viime viikolla sen jälkeen, kun demokraattipuolue otti murskavoiton Yhdysvaltain välivaaleissa.
Demokraateilla on ollut yleisesti kriittisempi suhtautuminen tekoälyyn ja erityisesti datakeskusten rakentamiseen, mikä sai markkinat säikähtämään vaalitulosta.
OP Pohjolan päästrategi Lippo Suominen sanoo STT:lle, ettei tekoälymarkkinoilla ole nähty kevään vahvan nousun jälkeen enää yhtä vahvaa liitoa. Kesäkuun jälkeen isoja liikkeitä ei ole ollut.
Suominen muistuttaa, että tähän asti tekoälyosakkeet ovat nousseet hirvittävää vauhtia.
– On ehkä ruvettu miettimään tarkemmin ja analysoimaan lisää sitä, että miten kovaa tekoäly voi lentää, missä kohtaan se raja tulee vastaan ja voivatko kaikki mennä taivaisiin, Suominen sanoo.
Tekoälyosakkeiden lasku ei jäänyt vain Yhdysvaltojen markkinoille, vaan kovia iskuja koettiin myös Aasiassa. Aasian markkinat reagoivat Yhdysvaltojen markkinoiden datakeskushuoliin.
Monet Aasian tekoälyalan jätit valmistavat siruja datakeskuksille.
– Jos ei rakenneta datakeskuksia, niin datakeskuksiin ei laiteta myöskään siruja, jolloin se kysyntä heillekin hyytyy, Suominen avaa.
Suominen uskoo, että tulevaisuudessa tekoäly tulee osaksi ihmisten arkea kuin internet konsanaan, mutta muutoksen vauhti vaikuttaa siihen, miten markkinat elävät. Osakemarkkinoilla tekoälyosakkeita on hinnoiteltu pääasiassa kovan kasvun mukaan.
– Jos mietitäänkin, että tekoäly ei tulekaan niin nopeasti ja niin kovalla voimalla, se tietysti kyseenalaistaa paljonko niistä osakkeista kannattaa maksaa.
– Tämä on varmasti nyt se vaihe missä ollaan menossa tässä.
Suominen pitää tällaista vaihetta kuitenkin varsin terveenä. Sen sijaan, että niin sanottu tekoälykupla vain kasvaisi, pysähdytäänkin pohtimaan, onko kaikki hekumointi perusteltua.
Suominen ei myöskään koe Yhdysvaltain välivaalien jälkeen nähtyä pudotusta vielä poikkeuksellisena, vaikka joidenkin yhtiöiden arvo jopa puolittui.
– Kokonaisuutena ajatellen uudelleenarvioidaan ja todetaan, että kaikki eivät tee niin kovia voittoja lyhyellä tähtäimellä, Suominen sanoo.
Yrityksillä on lisäksi yhä paljon opeteltavaa, kuinka takoa tekoälytuotteilla rahaa entiseen malliin. Suomisen mukaan Googlen tulos on sakannut, sillä ihmiset ovat googlaamisen sijaan siirtyneet kysymään kysymyksiä tekoälyltä, mikä on laskenut Googlen mainostuloja.
– Tämä konkretisoi sitä, että maailma muuttuu. Se, että saadaan mainostajat tekoälyyn, siinä menee vähän enemmän aikaa taas.
Suominen vertaa tilannetta 90-luvun loppuun ja vuosituhannen alkuun, jolloin panostettiin paljon IT-firmoihin. Lopulta internetaikakaudesta tuli todellista vasta 2010-luvulla, jolloin etunenässä oli monia uusia yrityksiä, joiden varjoon entiset kärkinimet olivat jääneet.
Esimerkiksi Aasiassa on jo varauduttu siihen, että tulokset tulevat laskemaan voimakkaasti tulevina vuosina.
Pudotuksia seuraa monesti helposti myös toipuminen. Näin ehti jo käydä viikon lopulla, kun tekoälymarkkinat toipuivat hieman ensimmäisestä vaalipudotuksesta.
– Eihän maailma oikeasti päivässä muutu niin paljon kuin markkina muuttuu, Suominen toteaa.
Vaikka demokraatit ovat suhtautuneet kriittisemmin datakeskusten rakentamiseen, ei Suominen näe, että esimerkiksi Texasissa rakentaminen tyssäisi vallan vaihduttua republikaaneilta demokraateille. Kasvun pysäyttäminen pysäyttää nopeasti myös poliitikon poliittisen uran.
Lisäksi tekoälyosakkeiden kyykätessä raha ei ole poistunut pörssistä, vaan vaihtanut osoitetta. Erityisesti terveydenhuolto ja päivittäistavara kiinnostivat sijoittajia lokakuussa.
– Perinteisiä, tylsiä yhtiöitä oli hyvässä vedossa. Tässä sijoittajat ovat vain hakeneet uutta paikkaa sille rahalle.