Syyttäjät vaativat HS:n toimittajille vankeutta viestikoekeskus-jutun hovioikeudenkäynnissä – Toimittajat vaativat syytteiden hylkäämistä

Helsingin hovioikeudessa alkaa keskiviikkona pääkäsittely Viestikoekeskus-jutussa, jossa käräjäoikeus tuomitsi aiemmin kaksi Helsingin Sanomien toimittajaa turvallisuussalaisuuden paljastamisesta.

Oikeudenkäynti koskee Helsingin Sanomien 16. joulukuuta 2017 julkaisemaa artikkelia ja sen jälkeen julkaistavaksi aiottua juttusarjaa, jotka käsittelivät Puolustusvoimien Viestikoekeskusta ja sotilastiedustelua.

Helsingin käräjäoikeus katsoi tammikuussa 2023 antamassaan tuomiossa, että artikkelissa julkistettiin useita sellaisia sotilastiedustelua koskevia tietoja, jotka oli Suomen ulkoisen turvallisuuden vuoksi säädetty salassa pidettäväksi.

Oikeuden mukaan tietojen osoitettiin olevan keskeisesti peräisin Puolustusvoimilta.

Käräjäoikeus tuomitsi toimittaja Tuomo Pietiläisen turvallisuussalaisuuden paljastamisesta sakkorangaistukseen. Laura Halminen jätettiin syyksilukevasta tuomiosta huolimatta rangaistuksetta.

Käräjäoikeuden mukaan Pietiläinen oli päävastuussa artikkelin kirjoitustyöstä. Halmisen rooli oli oikeuden mukaan selvästi Pietiläistä vähäisempi, minkä lisäksi hän oikeuden mukaan pyrki varmistumaan artikkelin laillisuudesta. Siksi oikeus jätti hänet tuomitsematta rangaistukseen.

Kolmannen syytetyn toimittajan syytteet hylättiin. Käräjäoikeus katsoi, että Pietiläisen lähiesihenkilönä toiminut toimittaja ei osallistunut salaisuuksien paljastamiseen rikoksen tekijänä tai avunantajana.

Syytteessä olevista toimittajista ainoastaan Pietiläinen työskentelee enää Helsingin Sanomissa.

Syyttäjät vaativat, että Halminen, Pietiläinen ja kolmas toimittaja tuomitaan turvallisuussalaisuuden paljastamisesta ja sen yrityksestä vankeusrangaistuksiin, jotka voidaan määrätä myös ehdollisena.

Käräjäoikeus hylkäsi aiemmin syytekohdan, joka koski julkaistun artikkelin jälkeen julkaistavaksi aiottua artikkelikokonaisuutta. Syyttäjät katsovat, että kolmikko pitää tuomita myös yrityksestä tekijäkumppaneina.

– Vastaajat ovat ryhtyneet konkreettisiin toimiin rikoksen toteuttamiseksi ja aiheuttaneet uskottavan vaaran siitä, että turvallisuussalaisuudet julkistetaan. Vaikka vaaraa ei katsottaisi vielä aiheutuneen, sen syntymättä jääminen on johtunut joka tapauksessa satunnaisesta syystä, eli siitä, että vastaava päätoimittaja on estänyt jatkoartikkeleiden julkaisemisen kritiikin vuoksi ja rikosvastuun pelossa, syyttäjien valituksessa sanotaan.

Pietiläinen tuomittiin käräjillä sakkorangaistukseen ja Halminen jätettiin rangaistuksetta. Rikoslain mukaan turvallisuussalaisuuden paljastamisesta pitäisi tuomita vähintään neljä kuukautta vankeutta.

Syyttäjät arvostelevat valituksessaan käräjäoikeuden rangaistuspäätöksiä.

– Rangaistusseuraamukset ovat teon vakavuuteen nähden poikkeuksellisen lieviä. Vaikka käräjäoikeuden toteamat kohtuullistamis- ja lieventämisperusteet katsottaisiin perustelluiksi, ne eivät oikeuttaisi näin lievään lopputulokseen. – – Käräjäoikeuden rangaistusseuraamus antaa väärän signaalin oikeuslaitoksen suhtautumisesta Suomen ulkoiseen turvallisuuteen.

Kaikki toimittajat kiistävät syyllistyneensä rikoksiin ja vaativat hovioikeutta hylkäämään syytteensä.

Pietiläinen katsoo hovioikeudelle toimittamassaan valituksessa, että käräjäoikeuden perustelut ja näytön arviointi eivät ole juridisesti kestäviä. Hänen mukaansa käräjäoikeus katsoi ”virheellisesti ja ilman mitään konkreettista näyttöä”, että artikkeli perustui Puolustusvoimien salassa pidettäviin asiakirjoihin ja tietoihin.

– Käräjäoikeuden tuomiossa on vain ylimalkaisesti tyydytty kuvailemaan ratkaisun seikkoja pääpiirteissään ilman, että esitetty näyttö ja väitteet olisi huolellisesti analysoitu ja puntaroitu – käräjäoikeuden tuomiosta ei käy ilmi näytön arvioinnin kriteerit, valituksessa sanotaan.

Pietiläinen vetoaa myös siihen, että Helsingin Sanomissa vastuu journalistisista päätöksistä kuuluu vastaavalle päätoimittajalle. Nyt tuomio on luettu syyksi työsuhteissa olleita toimittajia kohtaan, joilla ei ole ollut mitään toimivaltaa tehdä julkaisupäätöksiä.

Myös Halminen vetoaa valituksessaan kysymykseen siitä, kuka on ollut jutun julkaisija. Valituksessa todetaan, että sanomalehdessä jutun tekemiseen liittyy kymmeniä eri työvaiheita, joista vastaavat kymmenet eri henkilöt. Jutun kirjoittamiseen osallistuminen ei ole julkaisemista, valituksessa sanotaan.

– Toimituksellisen harkinnan suorittaa toimituksen johto. Toimittajilla ei ole mitään asemaa tässä julkaisemisessa.

Artikkelin julkaisun aikaan Helsingin Sanomien vastaavana päätoimittajana oli Kaius Niemi. Hän ei kuitenkaan saanut syytettä asiassa.

Hovioikeuden oikeudenkäynnin on määrä päättyä joulukuussa.

Helsingin Sanomia julkaiseva Sanoma Media Finland on STT:n enemmistöomistaja.